Temptation Iceland pt 10

Rentoa oloilua
@ Hvammur 2, Vatnsdalur
Ke 7.6.2017 klo keskiyön jälkeen

Mitä rennommin ottaa, sitä enemmän alkaa väsyttää. Tänään tuli otettua jopa vartin päikkärit.

Päivä kuitenkin alkoi pikaisella aamiaisella ja sitten lähdettiin porukalla ratsastamaan. Pyörittiin ensin maneesissa ja käytiin sitten hieman maastossa. Mukana oli useampi vasta-alkaja ja ratsastus meni heiltä oikein hienosti. Itse viihdyin ja tulin erinomaisesti toimeen ratsuni Sleipnirin (nimetty ylijumala Odinin kahdeksanjalkaisen mahtioriin mukaan) kanssa - löydettiin heti yhteinen sävel ^^

Aamu alkoi viiliästi ja takapihan vuorilla näytti
lumisateelle

Ratsastuksen jälkeen syötiin ja siivoiltiin hieman. Sitten käytin katsomassa varsoja - aww <3 Sen jälkeen pyörähdettiin Blönduósissa ostamassa huomiselle aamupalaa ja illaksi leivontatarvikkeita. Leivottiin Paalle synttärikakku (tai pappilan hätävara siitä tuli) ja syötiin se porukalla. Paikalla oli tilan isäntä perheineen, me keskisuomalaiset sekä ulkomailta saapunut hevoskauppias. Kestittiin tilan uudella puolella, joka on tosi hieno ja viihtyisä - aivan kuin tämä vanhempikin puoli, jossa majoitumme.

Heppoja! <3

Varsalovee

Pappilan hätävara Islantistyle
(mausteena Fazerin sinistä)

Loppuilta istuttiin sitten kolmistaan Paan ja Jaun kanssa guacamolea ja nachoja syöden. Ajatuksena oli ollut lähteä vesiputouksia katsomaan, mutta ilma on todella kylymä ja tuulinen plus, että Paalle selvisi tänään, että hänen pitkäaikainen sairastaminen johtuu keuhkokuumeesta. Eli rento, lämmin ja kuiva sisäilma oli nyt paikallaan.

Hyvin lumiset takapihan vuoret ja tuulinen sää
- huomaa pyykkitelineessä kuivuvat vaatteet

Nyt puolestaan paikalla on hyvät unet - siis kauniita unia, sov gott!

Temptation Iceland pt 9

Best i heimi
@Hvammur 2, Vatnsdalur
Ti 6.6.2017 klo keskiyön yli

Borta bra... ja siihen se jää. Olo on kuin kotiin olisi tullut. Vatnsdalur - maailman ihanimpia paikkoja ja parasta majoittumista Hvammur 2 Guesthousessa - ei voi kuin suositella!

Täällä majaillaan neljän muun keskisuomalaisen kanssa ja niin meitä "paikallisia" onkin nyt ihan lucky number seven paikalla tässä laaksossa. Huomenna on luvassa ratsastusta tällä porukalla - kivaa!

Tänään aloitettiin aamu Akureyrissä hakemalla evästä leipomosta ja kaupasta ja syötiin maittava aamiainen. Siinä aamutoimien lomassa jutskattiin coloradolaisen isän ja tyttären kanssa, jotka majoittuivat samassa guesthousessa kanssamme - mukavata porukkaa olivat =)

Lähdettiin sitten etsimään ja löytämään renkaaseen se puuttuva pultti. Sitten kierrettiin keskustaa jalan ja ostin PALJON postikortteja. Vielä kun jaksais ne kirjoittaa. Käytiin myös botaanisessa puutarhassa, jonka kukat pitivät yhtä vähän kylmyydestä kuin mekin. Lopuksi haimme ISOT jätskit - jotka paikallisten mittapuulla ovat kokoa "small".

Akureyrin upea botaaninen puutarha - joka kerta
pitää päästä täällä käymään.

Orvokkeja <3

Akureyrin ensimmäisiä ja säilyneitä puutaloja

Vetästään äkkiä pienet jätskit naamaan ja jatketaan
sit matkaa. Jätski kandee syödä tälleen islantityyliin:
1. Kylmä ulkoilma on edellytys
2. Parkkeerataan jätskipaikan eteen
3. Juostaan äkkiä sisään
4. Tilataan aivan överi jätskiannos aivan överistä
valikoimasta - ja mukaan tulee aina laittaa karkkeja ja
muita herkullisia lisukkeita
5. Juostaan äkkiä autoon takas
6. Laitetaan lämmöt täysille
7. Syödään jätskiä kunnes tulee ähky

Jatkoimme Akureyristä Varmahlidiin, missä etsimme aikamme erästä putousta ja luonnonlähdettä niitä kuitenkaan löytämättä. Kävimme myös Bólassa tsekkaamassa Bólugil-putouksen - suosittelen! Ilmakin suosi olemalla sateeton, vaikkakin muuten oli tosi kylymää. Kun emme löytäneet kuumaa lähdettä mistään muualta, päätimme suunnata varmaan kylpypaikkaan: historialliseen Grettislaugiin.

Upea, upea, upea Bólugilin putous ja ihanat
kukkaset ja ihanat maisemat. Ja ihana sateeton
ilma ja ihana rauha - ei missään ketään!

Putouksen pääsee kuulemma kiertämään
yläkautta ja periaatteessa seikkailemaan
lähempänäkin virtaa. Näin teki aikoinaan
putouksen luolissa asustanut Bólu-noita.

Matkalla Grettislaugiin Sauðárkrókurin 

sympaattisenkeskustan halki. Täällä pitää

seuraavalla kerralla käydä käppäilemässä!

Ja ah mikä mesta Grettislaug (nimi tulee Grettissagan keskushenkilön seikkailuista - suosittelen lukemaan tämän ja muitakin saagoja) ympäristöineen onkaan! Ihana tie suloisine lampaineen. Kaunis ilma, paras paikan pitäjä ja upea alue ihanine kuumine altaineen. Kaikki oli vimpan päälle priimaa ja hienoa ja luovaa ja tänne olisi mielellään jäänyt myös yöpymään.

Bääää! Mun sydän sulaa!! <3

Grettiksen allas - Toki Grettiksen aikaan ei ollu
vielä rakennettu näin upeita puitteita

Grettiksen pakopaikka Drangey

Kylvyn jälkeen suuntasimme Blönduósiin hodarille ja siitä Vatnsdaluriin jälkkäriä syömään. Oli ihana palata Islannin "kotiin" ja jutella omaa kieltä omien ihmisten kanssa. Nyt kuitenkin uni painaa ja on aika antaa nukulle periksi. Nati nati.

Autiota tietä ajaessa myös maisemat autioituivat
ja tien varrella upeissa paikoissa oli paljon
autioituneita asumuksia.

Ps. Nähtiin tänään Grettislaugilla napakettu!!1

Bongaa napakettu!

Temptation Iceland pt 8

Vituttaa...
@ Guesthouse
Ma 5.6.2017 klo keskiyö

Vituttaa kun koko (tai no lähes koko) reissun ajan on satanut ja tuullut. Eikä mitään vähäistä määrää, vaan oikein kunnolla. Muutama päivä sitten oltiin tosiaan myrskylukemissa (tuuli 22 m/s) ja nyt kun tuuli on laantunut, niin on se myös siirtynyt pohjoisemmaksi, eli toisin sanoen päivällä on vain muutama plusaste ja tänäänkin satoi (vittu) RÄNTÄÄ!!1

Itellä on ollut mieli maassa, kun hetkeäkään ei tunnuta saavan hyvää (eli edes sateetonta) ilmaa. Aina autosta ulostuessa sataa ja on kylmä ja sitten pitää sykkiä, että pysyy lämpimänä ja sitten tulee hiki ja sitten vaatteet on märkiä sisältä ja ulkoa, eikä ne ehdi kuivua ja koko ajan saa olla vaihtamassa kamppeita märistä vähemmän kosteisiin. Voihan vittu!

Onnexi Jau piti reippaasti tsemppihenkeä yllä ja sai minutkin nauramaan omalle vitutukselleni - eipä ilmoille mitään mahda. Paskojen ilmojen takia ja koska ei olla runsaista kyselyistä huolimatta löydetty sitä fakin´pulttia renkaaseen, päätettiin hieman "helpottaa" reittiämme ja jätettiin poies huonoteisiä osuuksia ja piiiitkiä vaelluksia. Ollaan nyt myös päädytty hyväksi havaittuun systeemiin buukata guesthouse -majoituksia netistä vain pari tuntia ennen saapumista (helppoa ja halpaa).

No mutta siis, aamu alkoi loistavalla odottamattoman monipuolisella aamiaisella. Syötiin itsemme aivan täyteen ja juttelimme tovin Eidarin majatalon henkilökunnan kanssa. Ihan loistomesta ja loistotyyppejä siellä töissä!

Matkaan lähdettyämme ensimmäinen pysähdyksemme oli vesiputous-vailla-nimeä. Olen aikaisemminkin käynyt ihastelemassa putousta ja nyt sinne oli tehty hyvät uudet polut, mutta putouksen nimeä ei ole vieläkään missään mainittu. Putousta ihastelemaan oli pysähtynyt melko paljon muutakin porukkaa ja syystäkin ^^ Sitten vuorossa oli pitkä ajelu ylämailla. Matka meni kuitenkin nopsaa, sillä ilma ei ollut sumuinen (sateinen ja pilvinen kylläkin) ja maisemat olivat upeat kaikessa karuudessaan.

Pikkuputous vailla nimeä

Iso putous vailla nimeä

Kävimme vierailemassa Detti- ja Selfosseilla. Tänä vuonna putouksilla ei ollut lunta maassa niin kuin viime vuonna, mutta sen sijaan saimme taivaalta räntää ja lumihiutaleitakin.

Euroopan (virtaukseltaan) suurin vesiputous:

Dettifoss 

Dettifossin yläjuoksulla sijaitseva hevosenkenkä-

mallinen Selfoss

Putouksilta suuntasimme Myvatniin ja matkalla pysähdyimme Hveririssä, haisevilla rikkimontuilla, jotka ovat täynnä kuplivaa mutaa. Tällaista ei näe ihan joka paikassa! Sitten vuorossa oli Dimmu Borgir. Ilmahan oli surkea - kylmä, tuulinen ja tihkuinen, mutta eipä ainakaan ollut Mý´n Mý´tä - ja siitä olin iloinen! Vaikka muuten saatoinkin vitutuksissani ja harmissani muutaman turhautuneisuuden kyyneleen siinä Sumuisen Linnoituksen poluilla vääntää.

Kuplivaa mutaa

Kiehuva kiuas, joka tuuttaa sihisten savua
uumenistaan 24/7

Hyvin huolettu ja helposti saavutettavissa oleva
Dimmu Borgir

Kirkja, eli luonnon muodostama kivikirkko

Sumuisen Linnoituksen karua kesämaisemaa

Dimmu Borgirin jälkeen päästiin tekemään tuttavuutta minua jo pitkään kiehtoneen Grótagján kanssa (selvitin, että pitkän vaelluksen sijaan paikan pääsee näkemään vain muutaman askeleen ottamalla, kunhan osaa autonsa viedä oikealle parkkipaikalle). Kyseessä on geotermaalinen luola, joka on aikaisemmin ollut suosittu kylpypaikka. Kraflan viimeisimmän purkauksen jälkeen (joskus 70-luvulla) siellä ei ole enää voinyt uida, sillä vesi on yli viiskytäasteista. Paikka myös näyttää sille, että se saattaa sortua hetkenä minä hyvänsä! Ei ihme, että siellä kulkeminen on omalla vastuulla.

Upea sinivetinen Grótagjá

Tämän kaiken reippailun jälkeen suuntasimme Myvatnin kylpylään - maksoimme ylikalliit liput (n. 40 egee per naama!!1 - opiskelijahinta on noin puolet summasta (niin kuin monessa muussakin paikassa), täällä kannattaa siis pitää opiskelijakortti messissä kaikkialla, mikäli semmoisen omistaa) ja lilluttelimme pari tuntia. Iho tuntuu kyllä nyt ihanalle ja mielikin on parempi!

Ei haluttu nukkua pihalla, joten etsittiin netin syövereistä jälleen guesthouse, jossa yöpyä. Saatiin Akureyristä reilun satkun maksava maja. Talossa on useita siipiä - me saatiin oma siipi ja siihen oma kylppäri. Huoneessa on kaksi sänkyä, joista molemmat ovat kooltaan pienen parisängyn kokoisia - ajateltiin tänä yönä nukkua leveästi!

Matkalla Akureyriin käytiin vilkaisemassa upeaa Godafossia, joka on yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Putoukseen heitettiin aikoinaan epäjumalten patsaat, kun kristinusko vastaanotettiin maassa. Akureyrissä sitten ajettiin ympäri ja nautittiin suuren kaupungin eduista, eli myöhään auki olevasta grillistä XD

Ylväs Godafoss

Kotoisa Akureyrin kaupunki punaisine sydänvaloinen

Aamulla olisi sitten tarkoitus hakea tuoretta leipomusta läheisestä leipomosta ja siihen kylkeen vähän skyriä :)

Nyt kuitenkin väsy painaa kovin! Kauniita unia! Krooh pyyh...

Temptation Iceland pt 7

Odottamattomia tapahtumia
@ Eidar Guesthouse
Su 4.6.2017 klo 23:47

Aamu alkoi pesemällä pyykkiä käsipelillä ja syömällä Jaun tekemä herkullinen aamiainen. Ulkona keli jatkoi huonona olemistaan ja me jakoimme matkaamme pitkin itää.

Herkkuaamiainen

Itä oli niin sumuinen kuin vain voi olla, vaikka välillä saatiinkiin melkeen paistetta, mutta sinistä taivasta ei nähty, kun vasta illalla vilaukselta.

Sumuinen itä indeed

Paistetta, muttei aurinkoa - maagista!

Pysähdyttiin makalla kuvaamaan hienoa putousta - nimeä en muista - sekä kiertelimme pieniä kalastajakyliä. Jossain matkan varrella bongasin pienen höyrypilven kummun takaa ja vaadin Jauta kääntämään auton ja palaamaan takaisinpäpin. Ja kyllä kannatti! Löysimme nimittäin upean kuuman lähteen, jossa kylvimme pitkään kahdestaan. Ikäväksemme eräs auto kiinnitti huomionsa meidän äkkikäännökseen ja seurasi lähteelle. Onneksi antoivat meidän olla hetken rauhassa kylpemässä ensin. Tietenkin paikalle virtasi muistakin autoja, kun näkivät tien varteen pysäkköidyt automme. Onnneksi eivät tulleet kylpemään tai luulivat meidän kylpeneen meressä, kun ilmestyimme uikkareissa lähteeltä, joka sijaitsi lähellä rantaviivaa piilossa kummun takana XD

Hieno putous, upea joki, kaunis väri - nimi hukassa

Basic satama idyllisessä kalastajakylässä

Kiitos teille ihanille, jotka olette tämän keitaan
rakentaneet <3

Olin ajatellut, että skipataan matkallamme ihana ja upea Seydisfjördur, sillä tie sinne on aivan kamala. Jau ei uskonut minua ja naureskeli minun pelokkuudelleni. Päätimme sitten ajaa Seydisfjörduriin lounastamaan. Matka oli KAMALA! Ei riittänyt, että tie on normaalistikin haastava, vaan lisäksi oli niin kamala sumu, että välillä oli vaikeaa havaita missä tie kulkee! Tässä vaiheessa Jaukin ymmärsi minua ja oli aivan kauhuissaan itsekin. Aivan kuin mutkainen ja jyrkkä tie ei itsessään olisi tarpeeksi haastava, teki sumu tiestä oikeasti pelottavan ja vaarallisen. Ja kaiken tämän lisäksi Itä-Islantilaisilla ja Suomen Pohojanmaalaisilla on "hieman" erilainen näkemys siitä, mikä on jyrkkää ja milloin turvakaitteet olisi oiva lisä tien ja äkkipudotuksen tai järven välissä... Saavuimme kuitenkin ehjin nahoin perille ja Kaffi Làra tarjoili meille mitä herkullisimmat ribsit ja lampaspaistin - nom nom - vieläkin on kylläinen olo!

Kiitos Kaffi Lára, että lunastit
odotukset! <3 En edes uskalla
miettiä sitä vaihtoehtoa, että
kaikki ravintolat olisivat olleet
kiinni tai ruoka täyttä shaibaa.

Kävelimme ja ajelimme hieman ympäri tuulista ja sateista kylää keräten rohkeutta vuoren takaisinylitykseen. Matkalla ylös pysähdyimme ihastelemaan upeaa Gufufossia. Siten ajoimme sumuuun... joka ei onneksi ollut enää niin sakea ja pian hälveni kokonaan paljastaen upean talvisen vuorimaiseman.

Seydisfjördurin idyllinen keskusta

Upea Gufufoss

Ympäri vuoden vuorimaiseman valtaama mystinen
talvimaisema

Selvittyämme hieman tasaisemmille maille oli jo ilta ja väsy alkoi painaa, mutta päätimme kiertää Lagarfljót -järven ympäri ja pysähdyimme tekemään minivaelluksen Hengifossille (meillä ei ollut aavistustakaan kuinka pitkä vaellus olisi - arvelimme, että maksimissaan pari kilsaa). Vasta putoukselta palattuamme katsoimme, että kilometrejä kertyi viisi! Ja koko matka putoukselle oli pelkkää ylämäkeä - huh huh! Hengifoss oli ihan jees, mutta Litlifoss oli UPEA - voittaa Svartifossin 10-0. Vaellus oli muutenkin erittäin miellyttävä ja maisemat upeat. Täällä ei myöskään ollut lisäksemme kuin kourallinen muita matkaajia.Suosittelen lämpimästi!

Valtava ja äänekäs Hengifoss,
jonka reunoja koristaa värikkäät
kivi- ja laavakerrostumat

Magnificent Litlifoss. Suurempi,
kauniimpi ja ylväämpi kuin Svartifoss.

Ihania pieniä "random"putouksia matkan varrelta.
Tämmöisen pari metriä korkean putouksen alle
olisi ihana mennä virkistäytymään lämpimänä päivänä
- nyt tyydyttiin vaan hörppäämään vettä janojuomaksi.

U-P-E-A maisema!

Lampaksetkin viihtyvät Hengifossin juurella

upean vehreissä maisemissa.

Seydisfjördurissä ollessamme olimme etsineet netistä edullisen majapaikan, sillä yöksi oltiin jälleen luvattu sadetta. Löytämämme majapaikka oli todella edullinen (vain 72e sis aamiaisen) ja päätettiin jättää teltta takakonttiin huilimaan.

Matka Hengifossilta järven toista reunaa pitkin oli miellyttävän kotoisa, sillä toisella puolen tietä avautui kaunis järvimaisema ja toisella puolella maan suurin metsä. Olisin halunnut nähdä vanhan luostarin, joka sijaitsee Lagarfljótin varrella (luostarin sijainti selvisi minulle vasta Hengifossilla olevasta info-taulusta), mutta onnistuimme ohittamaan luostarin joko ajamalla sen ohitse tai kääntymällä järven yli vievälle sillalle liian aikaisin - täällä on kyllä yleensä kaikki kyltitetty tosi hyvin, joten veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Olimme kuitenkin aivan liian väsyneitä enää kääntymään takaisin (varsinkin kun luostari taatusti olisi suljettu vierailta niin myöhään illalla).

Nyt ollaan väsyneinä ja tyytyväisinä vanhassa "koulukylässä", jonka rakennukset ovat sijainneet samalla paikalla jo yli sadan vuoden ajan. Seinällämme on koristeena vanhoja opetustauluja, hyllyillä luettavana paikallishistoriaa ja ikkunasta on näkymä vanhalle kirkkotarhalle. Nätti paikka, mukava sänky ja nyt tulee uni. Nättiä yötä!

Temptation Iceland pt 6

Vaellusta

@ Parkkis, Höfn
La 3.6.2017 Klo 23:57

Tänään on ollut pitkä päivä. Ja sateinen. Aamulla nautimme herkullisen ja monipuolisen aamiaisen. Leirintäalue oli todella mainio ja sisätiloissa oleva keittiö hyvinvarusteltu. Ilma oli kaunis ja oli kiva pakata tavaroita aurinkoisissa ja lämpimissä olosuhteissa. Nautin myös paljon kuullessani taivaanvuohien määkinää ensimmäistä kertaa tällä reissulla.

Lähdettiin ajamaan ennen Kirkjubaejarklausturia sijaitsevaa laakso kohden tsekataksemme, jos tiet olisivat niin hyvässä kunnossa, että pääsisimme sinne. Tie oli kuitenkin niin huono, ettei sinne ollut minkäänlaisella autolla menemistä. Näimme myös kylttejä, joissa kerrottiin sisämaan teiden olevan suljettuja. Suuntasimme siis takaisin lähtöruutuun ja kävimme ihmettelemässä Giant's causewayn pikkusisarta, Kirkjugolfia. Tässä vaiheessa olimme ilmojen haltijain mielestä saaneet nauttia tarpeeksi hyvästä ilmasta ja niin ollen alkoi kova tuuli ja pienoinen sade, joka vaan paheni päivän edetessä.

Basalttipylväiden päät muodostavat "Kirkonlattiaksi"
kutsutun pinnan, joka ei kuitenkaan tiedettävästi ole

koskaan toiminut kirkonlattiana.

Päätimme kuitenkin jatkaa Kirkkomäen luostarikylän nähtävyyksiin tutustumista ja kavuttiin Systrafossin kyljessä olevaa ihanaa luontopolkua pitkin Systravatnille. Täällä ylhäällä kerrotaan nunnien aikoinaan kylpeneen. Sitä en tiedä, missä luostarit ovat aikoinaan sijainneet. Kiersimme lyhyemmän reitin huonon ilman takia, mutta kylässä on mahdollista kiertää pidempikin nähtävyyskierros korkeilla nousuilla ja matalilla laskuilla. Systravatn enivei täytti odotukset ja oli todella kaunis järviympäristöineen. Ilma puolestaan oli aivan kaamea. Mieltä kuitenkin lämmitti upeat maisemat ja seudun kiinnostavat stoorit. Saimme myös olla rauhassa, emmekä nähneet kuin yhden pariskunnan sekä eläkeikäisistä koostuvan retkiryhmän parin tunnin aikana.

Lisä tietoa tästä ihanasta kylästä ja sen historiasta löytyy esim. täältä (myös paljon hyviä blogikirjoituksia muista paikoista):
https://guidetoiceland.is/connect-with-locals/regina/klaustur

Upea kaksoiputous: Systrafoss

Suorat portaat, vino maisema

Systravatn -järven rannan hökkeli - mikä tämä on?
Pumppuhuone? Pukuhuone? Mikä?

Hökkeli sisältä. Näin mielestäni jonkun videon, jossa

joku kylpi tuolla altaassa - onko siinä joskus ollut

lämmintä vettä? Nyt ei ollut.

Systrafossin yläjuoksu: tästä se lähtee!

Klausturista jatkoimme matkaamme Skaftafelliin hieman jännittyneissä fiiliksissa, sillä havaitsimme, että toisesta takarenkaastamme puuttuu yksi mutteri, joten nyt rengas on kiinni ainoastaan kolmella. Mutta hyvin se on siinä kiinni pysynyt. Maanantaina pitää viimeistään pyytää korjaamolta helppiä - olisi kuulemma tosi kallista puuhaa näin pyhänä (on lauantai).

Skaftafelliin saapuessamme saapui myös hyvä ilma. Varauduimme kuitenkin pahimpaan ja saimme riisua kovasti vaatteita - kunnes ilma taas huononi ja jouduttiin lisäämään. Täällä ei kyllä voi koskaan luottaa vakaaseen säähän. Luonnonpuistosta löytyvä Svartifoss oli niin upea kuin kuvittelinkin. Muutenkin oli hienoa. Myös jäätikkövirta teki vaikutuksen. Kierrettiin aiottua pidempi lenkki, kun huomattiin kartasta, että vähän pidempää reittiä seuraten pääsisimme melko lähelle jäätikköä, jota olen aikaisemmilla reissuilla halunnut katsomaan. Tämä meidän "hieman" pidempi lenkki oli yhteensä 7 kilsaa (alkuperäisen kolmen kilsan lenkin sijaan) XD Pidemmällä reitillä emme myöskään nähneet kuin neljä ihmistä (lyhyttä reittiä kulkemassa oli kymmeniä turisteja).

Islannin kuuuisimpia putouksia: Svartifoss

Ihania puroja polun varrella

Kauniita arktisia kukkasia

Polku ja astetta karumpaa vuorimaisemaa

Kaikki mitä aurinko koskettaa...

Valtava jäävirta

Reitti alas kulki satumetsän halki

Tämän reissun jälkeen oltiin tietenkin melko lopussa. Ajettiin kamalassa säässä. Välillä oli aika mageen näköistä, kun raskaat tummat pilvet roikkui satamattomina vain muutaman kymmenen metriä tien yläpuolella. Suuntanamme ja päämääränämme oli Höfn. Matkaan tuntui menevän ikuisuus.

Pysähdyttiin matkalla hiljaiselle, hyiselle ja maagiselle Jökulsárlón -jäätikkölaguunille. Olimme kuitenkin niin väsyneitä ja kylmissämme, että jatkoimme pian matkaa.

Jökurlasárlón - jäävuorilaguuni

Varo hukkumista - ja hypotermiaa

Erilaisia jäävuoria

Lopulta saavuttiin Hoffelliin ja ihanaan, illan pelastavaan geothermal bathiin. Tämä kuusi kuumaa allasta sisältävä vuoren seinämän suojaama keinotekoinen keidas on auki iltakymppiin ja maksu hoidetaan rehellisyyslootaan. Hyvät pukukopit ja niin ihanan lämmintä vettä ja meidän lisäksi vain muutama muu kylpijä. Oli tosi ikävää, kun kaksi paikallista tyttöä saapui uimaan ja toinen heistä kiirehti altaille juosten, astui vinoon ja taisi reväyttää nivelsiteensä - onneksi olivat autolla liikenteessä.

Kylpyreissun jälkeen ruvettiin kartoittamaan sisämajoitusvaihtoehtoja matkan varrelta. Oli joko superkallista tai "eioota". Käytiin muutamassa hienommassakin hotellissa kysymässä ja tyypit oli kyllä tosi kivoja ja näissä hotelleissa tultiin todella paljon hinnassa vastaan. Ellei saapumisemme olisi niin myöhäistä ja lähteminen niin aikaista, niin olisi hyvinkin voinut ottaa kalliimman huoneen. Matkalla noukittiin myös ranskalainen liftari kyytiin ja viettiin Höfnin leirintäalueelle. Liftaaminen on kyllä varsinkin kesällä hyvä tapa liikkua - tämäkin liftari oli pisimmillään joutunut odottamaan puoli tuntia ja näimme häntä myöhemmin matkallamme useampaan otteeseen hänen kulkiessa suurinpiirtein samoja reittejä ja samaa vauhtia kanssamme.

Höfnistä löydettiin sitten 17.000 iskiä maksava huone. Huone sijaitsi kaukana päärakennuksesta kylän laidalla. Talo oli melko iso ja siinä oli neljä huonetta. Meidän lisäksi talossa asusti yhdessä huoneessa joitain muita, joita tosin ei nähty eikä juurikaan kuultu. Tämä omakotitalo oli vastarempattu, oikein siisti ja kaikkea tarvittavaa oli tarjolla. Kyllä kelpaa - varsinkin kun vaihtoehtona on sade, tuuli, väsymys ja kylmyys. Nostettiin kaikki tavarat sisälle kuivumaan. Tähän saakka märkiä vaatteita on kuivattu takpenkillä olevalla pyykkinarulla.

Toivottavasti huomenna saadaan kivempi keli.

Nyt valmistautumista unten maille!

Nati nati <3