Temptation Iceland pt 7

Odottamattomia tapahtumia
@ Eidar Guesthouse
Su 4.6.2017 klo 23:47

Aamu alkoi pesemällä pyykkiä käsipelillä ja syömällä Jaun tekemä herkullinen aamiainen. Ulkona keli jatkoi huonona olemistaan ja me jakoimme matkaamme pitkin itää.

Herkkuaamiainen

Itä oli niin sumuinen kuin vain voi olla, vaikka välillä saatiinkiin melkeen paistetta, mutta sinistä taivasta ei nähty, kun vasta illalla vilaukselta.

Sumuinen itä indeed

Paistetta, muttei aurinkoa - maagista!

Pysähdyttiin makalla kuvaamaan hienoa putousta - nimeä en muista - sekä kiertelimme pieniä kalastajakyliä. Jossain matkan varrella bongasin pienen höyrypilven kummun takaa ja vaadin Jauta kääntämään auton ja palaamaan takaisinpäpin. Ja kyllä kannatti! Löysimme nimittäin upean kuuman lähteen, jossa kylvimme pitkään kahdestaan. Ikäväksemme eräs auto kiinnitti huomionsa meidän äkkikäännökseen ja seurasi lähteelle. Onneksi antoivat meidän olla hetken rauhassa kylpemässä ensin. Tietenkin paikalle virtasi muistakin autoja, kun näkivät tien varteen pysäkköidyt automme. Onnneksi eivät tulleet kylpemään tai luulivat meidän kylpeneen meressä, kun ilmestyimme uikkareissa lähteeltä, joka sijaitsi lähellä rantaviivaa piilossa kummun takana XD

Hieno putous, upea joki, kaunis väri - nimi hukassa

Basic satama idyllisessä kalastajakylässä

Kiitos teille ihanille, jotka olette tämän keitaan
rakentaneet <3

Olin ajatellut, että skipataan matkallamme ihana ja upea Seydisfjördur, sillä tie sinne on aivan kamala. Jau ei uskonut minua ja naureskeli minun pelokkuudelleni. Päätimme sitten ajaa Seydisfjörduriin lounastamaan. Matka oli KAMALA! Ei riittänyt, että tie on normaalistikin haastava, vaan lisäksi oli niin kamala sumu, että välillä oli vaikeaa havaita missä tie kulkee! Tässä vaiheessa Jaukin ymmärsi minua ja oli aivan kauhuissaan itsekin. Aivan kuin mutkainen ja jyrkkä tie ei itsessään olisi tarpeeksi haastava, teki sumu tiestä oikeasti pelottavan ja vaarallisen. Ja kaiken tämän lisäksi Itä-Islantilaisilla ja Suomen Pohojanmaalaisilla on "hieman" erilainen näkemys siitä, mikä on jyrkkää ja milloin turvakaitteet olisi oiva lisä tien ja äkkipudotuksen tai järven välissä... Saavuimme kuitenkin ehjin nahoin perille ja Kaffi Làra tarjoili meille mitä herkullisimmat ribsit ja lampaspaistin - nom nom - vieläkin on kylläinen olo!

Kiitos Kaffi Lára, että lunastit
odotukset! <3 En edes uskalla
miettiä sitä vaihtoehtoa, että
kaikki ravintolat olisivat olleet
kiinni tai ruoka täyttä shaibaa.

Kävelimme ja ajelimme hieman ympäri tuulista ja sateista kylää keräten rohkeutta vuoren takaisinylitykseen. Matkalla ylös pysähdyimme ihastelemaan upeaa Gufufossia. Siten ajoimme sumuuun... joka ei onneksi ollut enää niin sakea ja pian hälveni kokonaan paljastaen upean talvisen vuorimaiseman.

Seydisfjördurin idyllinen keskusta

Upea Gufufoss

Ympäri vuoden vuorimaiseman valtaama mystinen
talvimaisema

Selvittyämme hieman tasaisemmille maille oli jo ilta ja väsy alkoi painaa, mutta päätimme kiertää Lagarfljót -järven ympäri ja pysähdyimme tekemään minivaelluksen Hengifossille (meillä ei ollut aavistustakaan kuinka pitkä vaellus olisi - arvelimme, että maksimissaan pari kilsaa). Vasta putoukselta palattuamme katsoimme, että kilometrejä kertyi viisi! Ja koko matka putoukselle oli pelkkää ylämäkeä - huh huh! Hengifoss oli ihan jees, mutta Litlifoss oli UPEA - voittaa Svartifossin 10-0. Vaellus oli muutenkin erittäin miellyttävä ja maisemat upeat. Täällä ei myöskään ollut lisäksemme kuin kourallinen muita matkaajia.Suosittelen lämpimästi!

Valtava ja äänekäs Hengifoss,
jonka reunoja koristaa värikkäät
kivi- ja laavakerrostumat

Magnificent Litlifoss. Suurempi,
kauniimpi ja ylväämpi kuin Svartifoss.

Ihania pieniä "random"putouksia matkan varrelta.
Tämmöisen pari metriä korkean putouksen alle
olisi ihana mennä virkistäytymään lämpimänä päivänä
- nyt tyydyttiin vaan hörppäämään vettä janojuomaksi.

U-P-E-A maisema!

Lampaksetkin viihtyvät Hengifossin juurella

upean vehreissä maisemissa.

Seydisfjördurissä ollessamme olimme etsineet netistä edullisen majapaikan, sillä yöksi oltiin jälleen luvattu sadetta. Löytämämme majapaikka oli todella edullinen (vain 72e sis aamiaisen) ja päätettiin jättää teltta takakonttiin huilimaan.

Matka Hengifossilta järven toista reunaa pitkin oli miellyttävän kotoisa, sillä toisella puolen tietä avautui kaunis järvimaisema ja toisella puolella maan suurin metsä. Olisin halunnut nähdä vanhan luostarin, joka sijaitsee Lagarfljótin varrella (luostarin sijainti selvisi minulle vasta Hengifossilla olevasta info-taulusta), mutta onnistuimme ohittamaan luostarin joko ajamalla sen ohitse tai kääntymällä järven yli vievälle sillalle liian aikaisin - täällä on kyllä yleensä kaikki kyltitetty tosi hyvin, joten veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Olimme kuitenkin aivan liian väsyneitä enää kääntymään takaisin (varsinkin kun luostari taatusti olisi suljettu vierailta niin myöhään illalla).

Nyt ollaan väsyneinä ja tyytyväisinä vanhassa "koulukylässä", jonka rakennukset ovat sijainneet samalla paikalla jo yli sadan vuoden ajan. Seinällämme on koristeena vanhoja opetustauluja, hyllyillä luettavana paikallishistoriaa ja ikkunasta on näkymä vanhalle kirkkotarhalle. Nätti paikka, mukava sänky ja nyt tulee uni. Nättiä yötä!