@ Guesthouse
Ma 5.6.2017 klo keskiyö
Vituttaa kun koko (tai no lähes koko) reissun ajan on satanut ja tuullut. Eikä mitään vähäistä määrää, vaan oikein kunnolla. Muutama päivä sitten oltiin tosiaan myrskylukemissa (tuuli 22 m/s) ja nyt kun tuuli on laantunut, niin on se myös siirtynyt pohjoisemmaksi, eli toisin sanoen päivällä on vain muutama plusaste ja tänäänkin satoi (vittu) RÄNTÄÄ!!1
Itellä on ollut mieli maassa, kun hetkeäkään ei tunnuta saavan hyvää (eli edes sateetonta) ilmaa. Aina autosta ulostuessa sataa ja on kylmä ja sitten pitää sykkiä, että pysyy lämpimänä ja sitten tulee hiki ja sitten vaatteet on märkiä sisältä ja ulkoa, eikä ne ehdi kuivua ja koko ajan saa olla vaihtamassa kamppeita märistä vähemmän kosteisiin. Voihan vittu!
Onnexi Jau piti reippaasti tsemppihenkeä yllä ja sai minutkin nauramaan omalle vitutukselleni - eipä ilmoille mitään mahda. Paskojen ilmojen takia ja koska ei olla runsaista kyselyistä huolimatta löydetty sitä fakin´pulttia renkaaseen, päätettiin hieman "helpottaa" reittiämme ja jätettiin poies huonoteisiä osuuksia ja piiiitkiä vaelluksia. Ollaan nyt myös päädytty hyväksi havaittuun systeemiin buukata guesthouse -majoituksia netistä vain pari tuntia ennen saapumista (helppoa ja halpaa).
No mutta siis, aamu alkoi loistavalla odottamattoman monipuolisella aamiaisella. Syötiin itsemme aivan täyteen ja juttelimme tovin Eidarin majatalon henkilökunnan kanssa. Ihan loistomesta ja loistotyyppejä siellä töissä!
Matkaan lähdettyämme ensimmäinen pysähdyksemme oli vesiputous-vailla-nimeä. Olen aikaisemminkin käynyt ihastelemassa putousta ja nyt sinne oli tehty hyvät uudet polut, mutta putouksen nimeä ei ole vieläkään missään mainittu. Putousta ihastelemaan oli pysähtynyt melko paljon muutakin porukkaa ja syystäkin ^^ Sitten vuorossa oli pitkä ajelu ylämailla. Matka meni kuitenkin nopsaa, sillä ilma ei ollut sumuinen (sateinen ja pilvinen kylläkin) ja maisemat olivat upeat kaikessa karuudessaan.
Pikkuputous vailla nimeä
Iso putous vailla nimeä
Kävimme vierailemassa Detti- ja Selfosseilla. Tänä vuonna putouksilla ei ollut lunta maassa niin kuin viime vuonna, mutta sen sijaan saimme taivaalta räntää ja lumihiutaleitakin.
Euroopan (virtaukseltaan) suurin vesiputous:
Dettifoss
Dettifossin yläjuoksulla sijaitseva hevosenkenkä-
mallinen Selfoss
Putouksilta suuntasimme Myvatniin ja matkalla pysähdyimme Hveririssä, haisevilla rikkimontuilla, jotka ovat täynnä kuplivaa mutaa. Tällaista ei näe ihan joka paikassa! Sitten vuorossa oli Dimmu Borgir. Ilmahan oli surkea - kylmä, tuulinen ja tihkuinen, mutta eipä ainakaan ollut Mý´n Mý´tä - ja siitä olin iloinen! Vaikka muuten saatoinkin vitutuksissani ja harmissani muutaman turhautuneisuuden kyyneleen siinä Sumuisen Linnoituksen poluilla vääntää.
Kuplivaa mutaa
Kiehuva kiuas, joka tuuttaa sihisten savua
uumenistaan 24/7
uumenistaan 24/7
Hyvin huolettu ja helposti saavutettavissa oleva
Dimmu Borgir
Dimmu Borgir
Kirkja, eli luonnon muodostama kivikirkko
Sumuisen Linnoituksen karua kesämaisemaa
Dimmu Borgirin jälkeen päästiin tekemään tuttavuutta minua jo pitkään kiehtoneen Grótagján kanssa (selvitin, että pitkän vaelluksen sijaan paikan pääsee näkemään vain muutaman askeleen ottamalla, kunhan osaa autonsa viedä oikealle parkkipaikalle). Kyseessä on geotermaalinen luola, joka on aikaisemmin ollut suosittu kylpypaikka. Kraflan viimeisimmän purkauksen jälkeen (joskus 70-luvulla) siellä ei ole enää voinyt uida, sillä vesi on yli viiskytäasteista. Paikka myös näyttää sille, että se saattaa sortua hetkenä minä hyvänsä! Ei ihme, että siellä kulkeminen on omalla vastuulla.
Upea sinivetinen Grótagjá
Tämän kaiken reippailun jälkeen suuntasimme Myvatnin kylpylään - maksoimme ylikalliit liput (n. 40 egee per naama!!1 - opiskelijahinta on noin puolet summasta (niin kuin monessa muussakin paikassa), täällä kannattaa siis pitää opiskelijakortti messissä kaikkialla, mikäli semmoisen omistaa) ja lilluttelimme pari tuntia. Iho tuntuu kyllä nyt ihanalle ja mielikin on parempi!
Matkalla Akureyriin käytiin vilkaisemassa upeaa Godafossia, joka on yksi henkilökohtaisista suosikeistani. Putoukseen heitettiin aikoinaan epäjumalten patsaat, kun kristinusko vastaanotettiin maassa. Akureyrissä sitten ajettiin ympäri ja nautittiin suuren kaupungin eduista, eli myöhään auki olevasta grillistä XD
Ylväs Godafoss
Kotoisa Akureyrin kaupunki punaisine sydänvaloinen
Nyt kuitenkin väsy painaa kovin! Kauniita unia! Krooh pyyh...