Sunday, April 15, 2018

Temptation Iceland pt 14

Paluu kotiin
@Helsinki-Vantaa
Ma 12.6.2017 klo 00:38

Reissu lähenee loppuaan. Istutaan kentällä ja odotetaan kello kahden bussia, joka vie meidät Jyväskylään.

Viimeinen reissuaamu alkoi vieraskodin aamiaisella ja pakkaamisen loppuunsaattamisella. On se vaan aina niin vaikeaa! Ensi kerralla sitten taas yritetään ottaa vähemmän kamaa mukaan.

Saatiin jättää laukut majapaikkaan säilöön muutamaksi tunniksi. Käytiin vielä viimeiset kävelyt kävelemässä pitkin satamaraittia ja keskustan Laugarvegurilla. Moikattiin parit paipait kötturineille ja käytiin ostamassa reissun (vasta) kolmannet ja viimeiset jätskit.

Hei hei kukat!

Hei hei... öö... teos!

Hei hei Yggdrasil!

Sitten mentiin hyvissä ajoin venttaan lentokentälle ja saatiin ihan huolella odottaakin, sillä kone oli reilut puoli tuntia myöhässä. Onneksi ei kuitenkaan yhtä myöhässä kuin kaikki Köpiksen lennot, joista osa oli jopa 8 tuntia myöhässä!

Vandaaleja taas liikenteessä! Bongattu matkalla kentälle.

Issikat BSI:n edustalla

Sotkan tai vaihtoehtoisesti dinon muna terminaalin ulkopuolella.

Vielä viimeiset upeat maalaukset ennen maasta poistumista.

Harmittelin, kun lennolla ei ollut tv-ruutua, sillä olin niin odottanut leffan katsomista. Saatiin kuitenkin pieni yhteinen tabletti ja alettiin katsomaan Ihmeolentoja, tosin nukahdin kesken kaiken. Pitää jatkaa kotona, sillä vaikutti hyvälle pätkälle (nukahduksesta huolimatta).

Hei hei Islanti ja vieraanvaraiset kylät sekä kaupunkit!

Hei hei Islanti ja sen karu sekä lumoava luonto!

Koneessa meitä varoitettiin töyssyisestä matkasta ja laskun ajaksi povattiin turbulenssia, mutta lento oli mitä nopein ja tasaisin. Laskun aikana mentiin jännittävien tummien aaltoilevien pilvien läpi ja kaukana niiden alla vaaleiden höttö- ja poutapilvien lävitse. Oli jännän näköistä, kun siihen päälle saatiin vielä kaunis aurinkonlaskun. Ja täällä pääkaupunkiseudullahan aurinko laskee! Ulkona on aivan pimeää. Se on outoa, kun on tottunut ympärivuorokautiseen valoon.

Täällä Suomen päässä ollaan vaan rauhassa ihmetelty maailan menoa ja syöty napamme täyteen Burger Kingissä. On niin ihanaa palata kotiin rakkaan kanssa.

Loppukaneetti: Reissussa rakkaan kanssa mitä houkuttelevimmalla ja ihanimmalla saarella oli upeaa. Tämä oli meidän eka yhteinen pitkä reissu ja kunnollinen ulkomaanreissu (Tallinnaa ja Ruotsia ei lasketa!) Odotan innolla uusia yhteisiä seikkailuja. Me ollaan kyl huipputiimi, joka selviä yhdessä mistä vaan!

To be continued...

Ps.
Klo 05:06 sijainnissa Kuokkalan silta. Kesäyö. Ja pian kotona <3

Temptation Iceland pt 13

Kissoja ja jälleentapaamisia
@ Hostel, Reykjavik
La 10.6.2017 klo hyvissä ajoin

Päivä alkoi hyvällä, tosin kovin leipäpainotteisella aamiaisella. Sen jälkeen lähdettiin ajelemaan. Ensin vierailtiin Perlanissa - vanhassa vesitornissa, joka on nykyään museo ja näköalatorni. Upea paikka, vaikkakin täysin rempan alla. Odotan innolla minkälaisia näyttelytiloja sinne tulee! Käytiin myös Kringlan-ostarilla shoppailukierrokella, vaikkakin mukaan tarttui ainoastaan tuliaisnamuja ja eväitä huomiselle kotimatkalle.

Perlanin lasikupu

Näkymä yli kaupungin

Pienen shoppailun jälkeen siivosimme ja palautimme Avon BSI:lle. Tämä ei ollut mikään helppo tehtävä, sillä kaikkialla oli ihan sikana porukkaa, koska Color run -tapahtuma. Autoja oli parkkeerattu ympäriinsä miten sattuu ja meillä kesti hetken löytää ruutu autollemme. Oli haikeaa heittää hyvästit autolle, jonka pelkääjän paikalla olen kiertänyt Islannin nyt kahdesti.

Matkaa tuli taitettua yhteensä 2620,7 km. Muistetaan kuitenkin, että Islannissa välimatkoja on turha mitata kilometreissä, sillä aikaa voi kulua hyvinkin paljon enemmän tai vähemmän kun naviska väittää - kaikki riippuu säästä, nähtävyyksistä ja matkan varrella pompsahtavista yllätyksistä!

BSI:ltä käveltiin vierasmajaamme kokkaamaan ja kirjoittamaan postikortteja. Ruoan jälkeen vietiin kortit postilootaan ja lähdettiin tapaamaan Ässää, johon tutustuin viime vuoden Islannin reissulla. Käytiin yhdessä meksikolaisessa syömässä ja jäätelöllä satamassa sekä Harpanissa pyörimässä. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa ja päästä puhumaan hänen kanssaan ruotsia.

Upea Harpan

Lähdettiin Jaun kanssa käppäilemään ja tsekkaamaan paikkoja, joita hän ei ollut vielä nähnyt. Kierrettiin aikalailla koko keskusta ja sen jälkeen palattiin taas evästäämään majatalolle. Pakkailtiin myös ja ihmeteltiin kuinka tavarat mahuivat menomatkalla paljon pienempään tilaan XD

Upeita graffiteja

Neulominen roks!
  
Upea marokkolaishenkinen katolinen kirkko

Katolisen kirkon mielenkiintoinen vartija

It's gorgeous!

Magical Bowie-horse

Ráðhús Reykjavíkur, eli Reykjavikin rivitalo, eli siis Reykjavikin (ainakin ulkonäöllisesti ja sijainnillisesti) aivan mahtava raatihuone.

Mageet kävelytien portit

18 yösijaa sisältävä Reykjavikin keskustassa sijaitseva vankila.

Vandalisoitu katukyltti

Kuvauksellinen vesiposti

Huomattiin, että meillä oli vielä kruunuja jäljellä ja päätettiin lähteä tuhlaamaan ne pelihalli Freddieen. Siellä oli tullut semmoinen uus kiva systeemi, että sai pelata niin paljon kuin halusi tiettyyn minutti/tuntihintaan. Hakattiin legendaarisia retropelejä kunnes "halli" sulkeutui. Muita asiakkaita oli hyvin vähän, joten saatiin rauhassa pelata mitä haluttiin.

Paluumatkalla majapaikkaamme kiertelimme katuja kauniissa auringonlaskussa. Oli hauskaa, kun eräästä baarista soi sama Sian biisi, joka soi usein radiossa viime reissun aikana - jonkinlaista ympyrän sulkeutumista oli ilmassa. Muutenkin oli nostalginen olo, kun käytiin paikoissa, joissa olen käynyt kaikilla aikaisemmillakin Islanti-reissuillani.

Rikki

Ruosteinen botski

Seilaava botski

Merelle kaipaava viikinkibotski

Haikeita lähdönlähestymistunnelmia

Olimme innoissamme, kun näimme päivän aikana useita kötturineja. Yksi maukui erään oven takana ja Jau koputti siihen, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Kun palattiin kohti majapaikkaamme toivoimme, että kissa olisi päästetty jo sisään - ainakaan sitä ei enää näkynyt portailla odottelemassa. Aivan meidän nurkilla juoksi kissa kimppuumme ja istahdimme sen kanssa lähimmille portaille. Kötturin omi Jaun täysin ja kapusi tämän syliin uudestaan ja uudestaan. Nämä kötturinit osaavat ottaa potentiaalisista silittäjistä kaiken ilon irti! Lopulta pääsimme kötturiniltä karkuun ja tämä suuntasi jo seuraavia silittäjiä hurmaamaan.

Kissasta ei nyt löytynyt tähän hätään kuvaa, mutta 
"In the Puffin we trust!"

Nyt on aika mennä suihkuun ja tutimaan. Öitä!

Ps. Joka reissulla pitää heittää menemään jotain vanhaa ja virttynyttä. Viime vuonna heitin rakkaat reikäiset pyjamahousuni viimeisenä iltana paikalliseen kierrätyssysteemiin. Tänä vuonna olivat vuorossa ei-niin-merkitykselliset-sukat. Tällä kertaa hankin kuitenkin jotain tilalle, sillä löysimme Hard Rock Caféen ja sieltä minulle uuden lempparitopin. Rok rok!