ROCK THE B3ACH

Ystäväni on ollut mukana järjestämässä Rock the Beach -festaritapahtumaa, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Näyttämönä toimi Hietsun ranta Helsingissä. Puitteet koostuivat yhteistyökumppaneiden pisteistä, ruoka- ja toimintakojuista sekä kolmesta esiintymislavasta. Vierailin ystäväni kutsumana festareilla niiden huipentumapäivänä, eli lauantaina. Tässä pieni kooste loistavasta festaripäivästä:

1. Matka sujui mukavasti yksityisloosissa. Juna oli sen verran täynnä, että sain kivasti loistopaikan yksin itselleni normihintaan. How cool is that?

Privaattiloossi

2. Beach. Mitä kaikkea kivaa voikaan rannalla tehdä? Kävely hiekalla, lämpimällä sellaisella, on miellyttävää terapiaa jalkapohjille (sopivissa määrin), hiekasta voi myös taiteilla yhtä sun toista. Aurinko ei liikaa olemassaolollaan rehvastellut, ennustuksista huolimatta ei kuitenkaan satanut. Raikastusta tarvittaessa lämpimässä merivedessä voi käydä kahlaamassa, pulikoimassa tai lautasoutelemassa.

Hiekkakilppari

Walk the Beach

3. Huoratron. Festaripäivän alkuräjähdyksenä toimi Huoratron. Ihmiset krebasivat täysillä menevistä rytmeistä nauttien. Kyseinen herra oli energinen ja innostava. Harmillisen pieni määrä ihmisiä oli kuitenkaan löytänyt paikalle niin aikaisin.

Mr. Huoratron

4. Kotiteollisuus tarjosi jälleen taattua kotimaista rokkia. Bändi tuotti kuitenkin pettymyksen uuteen tuotantoon painottuvalla settilistallaan ja alapäähän painottuvilla välispiikeillään. Pöhöttynyt keulakuvakaan ei tasoa nostanut unohtelemalla biisien sanoja ja esittelemällä kilttinsä alta löytyviä kalleuksiaan.

Houseindustry

5. Coca-Cola. Cokisella oli todella tyylikästä pr-toimintaa festareilla. Pr-henkilöt olivat maukkaasti ja mukavasti puettuja. Näytteenä jaetut mini Cokis ja Cokis Zero -tölkit tekivät ahkerasti kauppaa. Harva tölkeistä jäi luontoa saastuttamaan, sillä jokaisesta minitölkistä sai normitölkin pantin. Vau!

"I'm lookin' 4 a Cola"

6. Enter Shikar on kantaaottava Brittibändi, taitavilla ja musikaalisilla jäsenillä. Ainoa onkelma oli, etteivät he osanneet päättää mitä tehdä ollessaan niin lahjakkaita monessa ei tyylilajissa. Tiivistettynä yhtyeen musiikki on rok-metal-räp-pop-punk-dubstepiä. Ihan mielenkiintoinen tuttavuus.

Klaus kuuluttamassa Enter Shikaria lavalle

7. Zemfira on uusista tuttavuuksista mainittavin. Venäläinen yhtye upeaäänisen ja karismaattisen laulajan johtamana ei jättänyt ketään kylmäksi. Parasta oli, ettei yhtye esiintyi äidinkielellään suurin osa välispiikeistä mukaanlukien.

*jotain coolia tekstiä venäjäksi*

8. Danko Jones. En tiennytkään, että tiedän niin monta yhtyeen biisiä sanoituksineen päivineen. Energinen esitys sai koko yleisön mukaansa. Miehekkään rouhea ääni herätti sekä ihastusta, että vihastusta (arvatkaa kumpaa kussakin sukupuolessa?) Rapakon toisella puolella asuvilla on tapana liioitella ja tämä kanadalainen hurmuri imartelikin yleisöä suomalaisten makuun liiaksikin. Meininki oli kuitenkin kohdallaan.

Mr. I want to please my woman for 8 to 12 hours.

9. Paramore oli loistava! Fiilis oli tiivis, spiikit olivat hauskoja, laulu ja soitto mahtavaa. Bändiläisten eläytymisestä kertoo se, että laulaja makaa laulaen lattialla, basisti heittää voltin kesken soiton ja rumpali saa haavan, joka joudutaan paikkaamaan kesken keikan. Iso aplodi Paramorelle!

We r Paramore!

10. Rammstein - tämä pitää nähdä itse! Yleisöä laulatettiin paljon. Kiitokseksi siitä, että saksan läksyt oli hyvin luettu, lausui myös Rammsteinin keulakuva kiitoksensa hyvällä suomen kielellä. Show'ssa ei oltu säästelty missään. Liekit olivat Hayleyn hiuksiakin kirkkaammat ja kalut Hynysen kalleuksia vaikuttavammat. Yllättävän nöyrät heebot laskeutuivat polvilleen yleisön eteen keikan lopuksi. Suosionosoitusten myötä yleisö suuntasi marssien alueelta. Links-2-3-4.

You're an explosion!

Usko jo, sä et oo vieraslistalla, joten ala painua tai alkaa ruuvitonga heiluun, saatanan vitun sankopää perkele!... Eiku ootas. You really are on the guestlist!

A & J presenterar: Alvesta via London, part VIII

On da ship                                             26.11.2012

Eipä sitten menty koirien kanssa lenkille illalla vaan säästettiin lenkki aamuun. Aamulla kävimmekin pitkän lenkin maaseutumaisemissa. Lenkin kruunasi vanha amisauto, joka puuskutti meitä enemmän ylämäessä ja toisin kuin me, se myös hyytyi huipulle päästyään. Onneksi takana oleva kuski tarjosi apuaan poikaneille. Lenkillämme näimme lampaita, lehmiä, hevosia etc. sekä hianoja maalaistaloja ja mökkejä. Muuten lauantaipäivä sujuikin sitten rentoillen, neuloen ja leffoja katsellen. Teimme myös itsillemme manikyyrit.

Navettoja

Satumetsä

Tämä on alikulkusilta... Ihan oikeesti.

Mitäs te tuijotatte?

Sunnuntaina heräsimme aamupalalle ja koirien kanssa viimoiselle lenkille. Sitten meikkasimme ja sitten olikin aika hypätä kaaraan. Pakkaaminen ei ollut yhtä haastavaa kuin lentokoneeseen lähdettäessä =) Sillä laukkuja sai olla enemmän, eikä painollakaan niin väliä.

Matka Alvestasta Tukholmaan kesti muutamalla pissatauolla n. 6 tuntia. Poikkesimme myös Grännassa, mistä ostimme tehtaanmyymälästä polkakarkkeja, nam =) J ja hänen isänsä (joka myös tuli kanssamme Suomeen) vuorottelivat ajamisen kanssa. Minua ei rattiin päästetty :(

Matkalla Tukholmaan

Sweet like sugar

I want candy!

Laivaan kun päästiin, käytiin tax freessä shoppaileen, jonka jälkeen söimme punnittavat ateriamme. Sitten minä ja J puuteroimme nenämme, vaihdoimme vaatteemme ja lähdimme tsekkaamaan laivan huimaa tarjontaa. Vaihtoehtoina hengailupaikoiksi (yleisiksi sellaisiksi) olivat pianotrubaduurin valtaama pubi tai loistavan tanssiorkesterin tahdittama tanssisali. Valitsimme tanssisalin.

Hetken aikaa istuttuamme liittyi seuraamme 25-vuotias bussikuski, jonka nuuskan käyttö oli runsasta. Hän jutteli hetken kanssamme ja fundeerasi miten ruotsin taitomme olivat niin oivat. Hän kuitenkin kyllästyi meihin, tai pelästyi tai jtn. kun aikansa istuttuaan lähti veljeään etsimään. Olivat muuten veljekset hupiristeilyllä sunnuntaina. Huh huh.

Totesimme, ettei tästä mitään tule ja lähdimme hyttiimme neulomaan. Neulomisen lomassa räpsimme myös muutamat taideteokset, joista kaikki eivät kestä päivänvaloa. Meillä oli taatusti tämän paatin parhaat (ja tod. näk. ainoat) hyttipileet.

Hyttibileet!

Vaihdoin pyjamaan ja koitin laittaa viestiä poikaystävälleni. Koska kenttää ei hytissämme ollut, suuntasin luonnollisesti käytävään. Katsoin, että näköetäisyydellä oli ainoastaan rouva, joka käveli poispäin. Niinpä aikani hypin puhelimen kanssa katonrajassa kunnes vilkasin olkani yli. Hieman hämmästynyt ilme kasvoillaan bussikuskituttavamme katsoi touhujani - ja katosi kiireen vilkkaa hyttiinsä. Outo voin olla, mutta pelottava? Ei kai nyt sentään!

Nyt on aika mennä nukkumaan. Huomenna herätään ennen seitsemää, sillä laivasta poistutaan klo 7:35. J jatkaa matkaansa isänsä kanssa Kokkelspyyhyn ja minä jään Turkuun ystävättäreni luokse tiistaiksi, jolloin palaan iltapäivällä jälleen työpöydän ääreen.

Matka on ollut mahtava ja jatkuu yhä. Niin monesti olen todennut erään lausahduksen matkan aikana, joka alkoi risteilyllä ja päättyi siihen: Pidän enemmän laivalla matkaamisesta kuin lentämisestä. Matkan taittaminen laivalla on mukavaa, mieluummin lavalla 20h kuin sama aika lentokoneessa, oli määränpää mikä tahansa. Eli kiteytettynä: 

"Matka jonka kuljen on tärkeämpi kuin päämäärä."

The End

...of this chapter

A & J presenterar: Alvesta via London, part VII

I Alvesta                                              23.11.2012

J: Eilen saavuimme Ruotsiin rentoutumislomalle. Hostellilta pääsimme helposti lentoasemalle, hiukan oli Tanskan puolella vaikeuksia saada ostettua junaliput Alvestaan, lippuautomaatti ei hyväksynyt minun eikä A:n Electronia.Tultuamme Ruotsiin ja kaupassa käytyämme kotiuduimme isälleni ja otimme kutomiset esille! Puhuimme henkeviä ja ulkoilimme koirien kanssa. Tänään ajoimme Växjön keskustan läpi ja kävimme Grand Samarknadilla katselemassa.

Växjön marraskuinen keskusta

A: Parasta maaseutulomassa on juuri se, ettei oikein voi tehdä mitään. Päivät koostuvat siis pääasiallisesti nukkumisesta, syömisestä, koirien ulkoiluttamisesta, neulomisesta sekä keskustelemisesta: I-H-A-N-A-A!

Karhuherra Paddington ja Freddie Mercury

Lähdemme pian iltakävelylle turrien kanssa. Täällä lähiympäristössä on idyllistä maalaismaisemaa suurine taloinen, peltoineen, järvineen ja junaratoineen... Ja uunissa paistuu minttusuklaabrowniet, nam nam =)

"What's this?"

Minttusuklaabrownieita, nom nom!

A & J presenterar: Alvesta via London, part VI

@ Gatwick Airport                                      22.11.2012

Heräsimme klo 4:30 ja vedimme kuteet niskaan. Suuntasimme King's Cross & St. Pancrasin juna-asemalle. Tikettiluukkuja eikä infopisteitä ollut auki, ja olimme hieman pihalla, että mitäs nyt? Pohdimme, mieteimme ja hankimme käsiimme muutamat esitteet sekä räpläsimme tikettiautomaatteja. Lopulta selvisi, että pääsemme Brightoniin menevällä junalla suoraan Gatwickille.

Matkavarustus

Junamme lähti klo 5:32 ja matka kesti n. 45 min. Hauskaa oli, kun meillä ei ollut harmainta aavistustakaan matkan kestosta. Ehdimmepähän ainakin meikata. 

Korvamato

Juna saapui aivan keskelle Gatwickin lentoasemaa. Nousimme hissillä ylös ja suoraan nenän edessä oli lentoyhtiömme, Norwegianin piste. Autmaatti ei toiminut kunnolla, joten menimme tiskille suorittamaan lähtöselvityksen. Luulimme, että Suomessa selvitys oli helppo ja nopea, täällä se kesti molemmilla alle minuutin. 

Olimme varmoja, että laukkumme olisivat aivan sallitun painorajan jommalla kummalla puolen: Jerseyn laukku oli reilut 19 kg ja minun 16 kg, että aika hyvin =) Käsitavaratkin olivat vain 3 kg each.

Kaikki kentän myyjät ja henkilökunta on ollut todella ihania ja avuliaita. Kävimme ihanalla aamupalalla Giraffessa, jonka motto: "Live - Eat - Love", oli minusta täydellinen :D

Naminamiaamiainen Kirahvissa

Aamiaisen jälkeen siirryimme "tuonpuoleiseen", eli läpäisimme turvatarkastuksen. Ensimmäistä kertaa piippasin ja jouduin kopeloitavaksi (ei ollut komea nuorimies, vaan keski-ikäinen hauska nainen). Lisäksi aiheutin jälleen laukullani pienimuotoisen tukoksen, kun kolme henkilöä tarkkaili monitorin takana, mitä laukkuni läpivalaistuksessa näkyi...

Toisella puolella shoppailimme hieman tuliaisia ja lahjoja äiteille. Myyjäni totesi, että olen melkoinen tytär ostaessani sellaisia lahjoja, kun ei edes ole mikään kummempi merkkipäivä kyseessä. Mutta minullapa onkin melekoinen äitikin <3

Tällä hetkellä istumme odottamassa pääsyä koneeseen. Kello on 8:20 ja lennon pitäisi lähte klo 8:45. Kohta siis taas ilmassa suuntana Kööpenhamina. Köpiksen lentokentältä puolestaan suoraan junalla Alvestaan. See ya there!

Laukut matkalla koneeseemme

The view from up above