Eipä sitten menty koirien kanssa lenkille illalla vaan säästettiin lenkki aamuun. Aamulla kävimmekin pitkän lenkin maaseutumaisemissa. Lenkin kruunasi vanha amisauto, joka puuskutti meitä enemmän ylämäessä ja toisin kuin me, se myös hyytyi huipulle päästyään. Onneksi takana oleva kuski tarjosi apuaan poikaneille. Lenkillämme näimme lampaita, lehmiä, hevosia etc. sekä hianoja maalaistaloja ja mökkejä. Muuten lauantaipäivä sujuikin sitten rentoillen, neuloen ja leffoja katsellen. Teimme myös itsillemme manikyyrit.
Navettoja
Satumetsä
Tämä on alikulkusilta... Ihan oikeesti.
Mitäs te tuijotatte?
Sunnuntaina heräsimme aamupalalle ja koirien kanssa viimoiselle lenkille. Sitten meikkasimme ja sitten olikin aika hypätä kaaraan. Pakkaaminen ei ollut yhtä haastavaa kuin lentokoneeseen lähdettäessä =) Sillä laukkuja sai olla enemmän, eikä painollakaan niin väliä.
Matka Alvestasta Tukholmaan kesti muutamalla pissatauolla n. 6 tuntia. Poikkesimme myös Grännassa, mistä ostimme tehtaanmyymälästä polkakarkkeja, nam =) J ja hänen isänsä (joka myös tuli kanssamme Suomeen) vuorottelivat ajamisen kanssa. Minua ei rattiin päästetty :(
Matkalla Tukholmaan
Sweet like sugar
I want candy!
Hetken aikaa istuttuamme liittyi seuraamme 25-vuotias bussikuski, jonka nuuskan käyttö oli runsasta. Hän jutteli hetken kanssamme ja fundeerasi miten ruotsin taitomme olivat niin oivat. Hän kuitenkin kyllästyi meihin, tai pelästyi tai jtn. kun aikansa istuttuaan lähti veljeään etsimään. Olivat muuten veljekset hupiristeilyllä sunnuntaina. Huh huh.
Totesimme, ettei tästä mitään tule ja lähdimme hyttiimme neulomaan. Neulomisen lomassa räpsimme myös muutamat taideteokset, joista kaikki eivät kestä päivänvaloa. Meillä oli taatusti tämän paatin parhaat (ja tod. näk. ainoat) hyttipileet.
Hyttibileet!
Vaihdoin pyjamaan ja koitin laittaa viestiä poikaystävälleni. Koska kenttää ei hytissämme ollut, suuntasin luonnollisesti käytävään. Katsoin, että näköetäisyydellä oli ainoastaan rouva, joka käveli poispäin. Niinpä aikani hypin puhelimen kanssa katonrajassa kunnes vilkasin olkani yli. Hieman hämmästynyt ilme kasvoillaan bussikuskituttavamme katsoi touhujani - ja katosi kiireen vilkkaa hyttiinsä. Outo voin olla, mutta pelottava? Ei kai nyt sentään!
Nyt on aika mennä nukkumaan. Huomenna herätään ennen seitsemää, sillä laivasta poistutaan klo 7:35. J jatkaa matkaansa isänsä kanssa Kokkelspyyhyn ja minä jään Turkuun ystävättäreni luokse tiistaiksi, jolloin palaan iltapäivällä jälleen työpöydän ääreen.
Matka on ollut mahtava ja jatkuu yhä. Niin monesti olen todennut erään lausahduksen matkan aikana, joka alkoi risteilyllä ja päättyi siihen: Pidän enemmän laivalla matkaamisesta kuin lentämisestä. Matkan taittaminen laivalla on mukavaa, mieluummin lavalla 20h kuin sama aika lentokoneessa, oli määränpää mikä tahansa. Eli kiteytettynä:
"Matka jonka kuljen on tärkeämpi kuin päämäärä."
The End
...of this chapter
No comments:
Post a Comment