Tales from the North, part 10/10

Paluu @ Keflavik
ke 8.6.2016 klo 23:50

Istumme porttien luona kentällä. Piin boarding alkaa juuri. Minä saan vielä hetken odottaa.

Nukuimme hyvät yöunet guesthousessa ja nousimme vasta puol kympiltä, puoli tuntia ennen huoneen luovutusta. Lahjoitimme ylimääräiset safkat yömajaamme ja tsekkauduimme pihalle. Guesthousen omistajapariskunta oli koko ajan ystävällinen ja ihana. Heillä oli myös supersöpö beebe.

Astuimme ulos ja hämmästelimme kuumaa ilmaa matkallamme matkahuollolle, eli BSI:lle. tarkoituksenamme oli jättää tavarat sinne päiväxi säilöön, mutta se on melko tyyristä hommaa. Onnexemme Ässä tuli pelastamaan meidät. Hän nouti meidät ja tavaramme kotiinsa, jossa hän asuu matkaopas-äitinsä kanssa.

Istuimme jonkin aikaa hänen luonaan tutustuen hänen loputyöhönsä ja muuten vaan hengaten. Taisin pienet torkutkin siinä ottaa. Minusta tuntuu, että taidan tässä lähipäivinä nukkua aika paljon...

Iltapäivällä lähdimme uimaan Ässän kodin lähistöllä sijaitsevaan uimalaan. Viihdyimme altaalla pitkään ja nautimme sään viilenemisestä kuumissa altaissa.

Upeaa katutaidetta Ässän takapihalla

... ja lisää

Tämän talon paikkauskin on kuin taideteos

On täällä myös "harjoittelijoiden" katutaidetta

Ja leikkipuistot ovat samanlaisia kuin Suomessakin

Uinnin jälkeen tarkoituksemme oli käydä syömässä yliopiston kellariravintolassa, mutta se oli juuri tänään kiinni! Jatkoimme siis matkaamme kävellen keskustaan. Oli kivaa kävellä puistojen halki ja katsella maisemia.

En ole käynyt Amsterdamissa tai Köpiksessä,
mutta tässä on jotain samaa fiilistä.

Reykjavik on Hattivattikaupunki

Lintujen valtaamat kadut

Amrikkalaista vaikutelmaa?

Päädyimme syömään "Pikajuna" -nimiseen intialaiseen ravintolaan. Otimme Piin kanssa lounaslautaset, joissa oli vähän kaikkea sekä herkullisen herkulliset bataattiranut. Itse otin lisäxi juotavaxi todella hyvää appelsiinilimonaatia.

Täälläkin hieno sisustus

Jälleen ihan parasta ruokaa!

Syönnin jälkeen kävimme postissa ostamassa lisää postimerkkejä minun kortteihini (joita oli yhteensä toista kymmentä) ja Pii lähetti täältä ainoan korttinsa. Tämän jälkeen Pii ja Ässä nauttivat kaffeet Kaffittaressa.

Olisi pitänyt hyödyntää
mahdollisuus postittaa joulu-
lahjatoiveet myös Islannin
Joulupukeille.

Sitten alkoi armoton tuliaisten hankkiminen. Kävimme ensin luontaistuote/terveyskaupassa, josta ostimme rasvoja ja pesuaineita. Tämän jälkeen ostin Bonuksesta reilun kasan suklaa- ja lakritsiherkkuja. Kävimme myös pyörähtämässä levy- ja peliantikvariaatissa sekä suklaakaupassa. Kuvasimme siinä lomassa paljon graffittitöitä, joita täällä näkyy paljon katukuvassa.

Ihan pääkadulla sijaitseva kämppä

Hox hox poijat!

Myyttistä seinää

Kivemman näköinen rakennustyömaa

Jopa katutolpat on kivemman
näkösii täällä

Levykauppa

No, ihan muuten vaan kuva

Jatkumo

"Harrastajataidetta"

America?

Kuka jätti siipensä sivukujalle?

Sinkkuhanskoja ja -lapasia.

Liikkeet alkoivat menemään kiinni, mutta löysimmepä loistavan paikan missä tuhlata viimeiset kruunumme: Vanhan hyvän ajan Arcade-hallin! Pelasimme monta erää Mortal Kombatia muuten tyhjässä tilassa: ihan huippua!

Let the game begin!

Sitten olikin aika suunnata takaisin Ässän luo. Matkalla kävimme katsastamassa aivan ihastuttavan kaupan. Sieltä löytyi IHAN kaikkea, erikoistuotteista tuorelihatiskiin. Kyseessä on perheyritys, jota näköjään pyöritetään suurella intohimolla.

Matkalla oli kissa, jota ei kiinnosta

Ja Tim Burton -henkinen leikkimökki

Ja itsenäinen koira

Ja sen kivan kaupan mainosseinä - joo, murica.

Kaupan vieressä sijaitsee Isbudin, josta haimme jätskit. Otin pehmissekoituksen maapähkinävoilla sekä snickers- ja bountypaloilla. Oli tosi hyvää, mutta pieninkin kuppi oli valtava: Amerikkakoot ovat käytössä Islannissa.

Mun pikkupehmissekoitus ja Piin pelkkä pehmis

Ässän luona pakkasimme tuliaiset laukkuihin ja valmistauduimme lähtöön. Ihana Ässä kyyditsi meidät BSI:lle, missä hänet hyvästelimme ja hyppäsimme Flybusiin ja karautimme kentälle.

Kentällä oli muutamia vastoinkäymisiä, kun passi ei kelvannut check-inissä (itserekisteröityminen). Onnexi sain kaivettua esiin varausnumeron ja sain lippuni (jota aikaisemmin laitteen mukaan ei ollut olemassakaan). Pii ei myöskään saanut boarding passiaan ekalla kirjautumiskerralla. Onnexi laukkudroppaus ja turvatarkastus meni helposti ja nopeasti. Nesteet unohdettiin laukkuun, eikä passeja tarttenu näyttää ja heittämällä meni silti läpi.

Lentokentän kattotaidetta

Piin boarding ei oikein etene ja mun alkaa just. Koneessa aijon ottaa sopivat nokoset ja toivon tasaisia lentoja. Pelkona turbulenssia, sillä ulukona nimittäin sataa ja on pimeää ekaa kertaa tällä reissulla.

To be continued koneen laskeuduttua... 

Later on @ Onnibussi on my way 2 Jkl

Lento ei ollut kovin ihana kokemus, sillä pilviä, turbulenssia ja rääkyvää kakaraa ei edes keskikesän aurinko pelastanut. Tosin, minulla oli ihanimmat istuintoverit. He olivat Islannin kautta tulossa Minneapoliksesta Suomeen sukutapaamiseen. Emme kovin pitkälle ehtineet omissa tutkimuksissamme, mutta pariskunnan miehen isän isovanhemmilla oli sama sukunimi kuin minulla...

Kello on jotain kahen paikkeilla yöllä ja aurinko
on alimmillaan ja ilma pimeimmillään.

Epätasaisen laskun jälkeen otin junan Hesaan, missä pyörin iltapäivään saakka - lähinnä päivittäen nettikuulumisia. Kävin myös torilla syömässä valtavankokoisesta kalalautasesta osan ja ostamassa kirsikoita. Lopuxi Vee tuli vielä saattamaan minut bussille.

Se seikkailu oli nyt sitten siinä: Vielä pari tuntia bussia kotiin. Aika kulunee nukkuen. 

Uusia sekkailuja odotellen...

X O X O

Tales from the North, part 9/10

Kiertoteitä @ Guesthouse Vikingur
ke 8.6.2016 klo 0:38

Aamu alkoi tänään normaalia myöhempään. Oli niin ihana nukkua ja heräillä lämpimästä vuoteesta hyvin levänneenä. Parhaat unet tulee aina Vatnsdalurissa. Ainoina vieraina talossa valtasimme keittiön ja paistoimme herkkumunakkaat sipulilla ja pekonilla sekä paahtiksella. Taustamusana koko aamupäivän oli LOTRin soundtracki.

Naminamiaamiaista

Aamiaisen jälkeen kannoimme kaikki tavaramme autostakin huoneeseemme ja pakkasimme huolellisesti valmiixi lentoa jo ajatellen. Puolenpäivän aikaan heitimme Hvammurille hyvästit ja lähdimme matkan viimoselle ajoetapille. Kyynelhän siinä valui poskea pitkin, kun joutui lähtemään pois tästä ihanasta paikasta. Radio kuitenkin muistutteli The Clashin London Calling -biisin muodossa, että uusia seikkailuja on vielä luvassa.

Ensimmäinen pysähdys oli vanha kirkko, jonka katosta kuulemma löytyy 173 tähteä - en tarkastuslaskenut niitä, vaan luotan luotettavaan lähteeseeni. Kirkko oli upea ulkoa ja henkeäsalpaavan kaunis sisältää. Kirkon jälkeen tankkasimme auton ja jatkoimme matkaa kohti Reykholtia.

St. Nicolai Kirkja

Kirkon sisälmys

Matkalla pysähdyttiin myös kalastajakylään

Kylässä on mm. hyljemuseo

Sieltä saa myös suklaata

Yhen levynen silta

Reykholtissa ensimmäinen pysähdys oli kuuma joki. Päivä oli jo ehtinyt kovin lämpimäxi muutenkin, joten höyryävän joen ääressä kaipasimme entistä enemmän hellevaatetusta. Täällä myös törmäsimme ensimmäisiin suomituristeihin. Joen luona oli työmaa ja jonkun työntekijän IHANA koira! Koiralla oli melko kuuma, sillä sillä oli superpörriturkki. Annoimme koiralle hieman rakkausrapsutuksia. Sitten tuhlasimme viimeiset ropomme tomaattikärryyn (itsepalvelu).

Kuuma joki

Täällä kiehuu

Superpörrihanimussukkakarvapallerokaveri <3

Herkullisia tomaatteja

Söimme tomaatit ajomatkalla B(j)arnafossille ja Hraunfossareille. Siellä sitten jalkauduimme kuvaamaan upeita putouksia, kauniita kallioita ja ihmeellisen turkoosia vettä. Barnafoss on saanut nimensä kahdesta lapsesta, jotka sinne aikoinaan hukkuivat pudottuaan kivisillalta, jonka heidän äitinsä jälkeenpäin vaati rikkomaan, ettei muille kävisi samoin.

Paratiisi

Hraunfossarit

Art

Toisella puolen

Barnafoss

Jatkoimme autolla matkaamme fosseilta, kunnes tajusimme lähestyvämme huolestuttavan nopeasti jäätiköitä. Käänsimme sitten auton ympäri ja seurasimme tämän reissun mukaista reittiä - ehkä jäätiköt ovat vuorossa ensi kerralla.

Eihän tässä pitäny olla jäätiköitä näin lähellä...

Reykholtista jatkoimme kohti Reykjavikia. Emme ottaneet merenalaista oikotunnelia (jossa oli edellisenä päivänä ollut ikävä auto-onnettomuus ja jonka käyttö maksaa jotain kympin luokkaa), vaan kiersimme reilut 40 km maan päällä. Ajallisestihan valitsemastamme reitistä tuli paljon pidempi, sillä pysähdyimme useasti.

Kyllä tää maisema tunnelimaisemat voittaa

Ensimmäinen pysähdys oli viiskytlukua henkivä minivalaskalastusnäyttelyn tarjoava kesäkahvilaravintola (ihan mahtava mesta!!!). Kävimme puuteroimassa nokkamme, tsekkaamassa näyttelyn ja ostamassa pehmikset lisukkeineen. Sitten matka jatkui toiminnassa oelvan valastuslaitoksen ohi - etovaa.

Toinen pysähdys oli muuten vaan reitin puolivälissä, sillä maisemat olivat niin upeat. Kolmas pysähdys oli vanha hylätty kalastajakylä (toim. huom. kyseessä brittien sota-aikainen tukikohta). Kävimme kävelemässä rauniokylässä ja valokuvaamassa myös. Analysoimme löytöjämme ja mietimme mitä mikäkin rakennus on ollut ja miltä luvulta. Kylä ei ole mikään yleinen nähtävyys ja siellä saa olla tarkkana mihin astuu, sillä esimerkiksi vanhojen kaivojen päällä ei ole enää mitään muuta suojana kuin niitä piilottelevat pitkät heinät. Onnexemme tajusimme tällä kertaa ajaa automme piiloon päätieltä ja saimme tutkia paikkoja rauhassa. Tosin, koko kiertoreitillämme emme nähneet kuin pari autoa.

Kyltti kylään, jota ei enää ole. Surullista.

Vanaha silta

Kauniita kiviä <3

Raunioita

Linnun koti

Täälläkin on portaita :D

Vanaha valotolppa

Vaarallinen kaivo

Lampaiden valtakunta

Kello oli jo seiskan aikaa, kun lähdimme jatkamaan matkaa. Reykjavikissa tankkasimme auton ja ajoimme guesthousellemme. Veimme tavarat sisään ja lähdimme palauttamaan Aveomme ennalta sovittuun paikkaan. Pii keksi, että eihän meidän ole pakko pitää sitä huomiseen klo 11 saakka, niin kuin alunperin oli sovittu, vaan voimme palauttaa sen etukäteen (eikä tarvitse miettiä mihin sen änkisimme). Autovuokraamotäti oli kyllä ihmeissään toiminnastamme ja kyseli onko kaikki hyvin, kun haluamme auton palauttaa etuajassa; mutta tuskimpa aikaisemmasta palautuksesta haittaakaan oli (alunperin pelkäsimme, että palautus venyisi reilusti).

Palautuksen jälkeen näimme Ässää ja kävimme syömässä Samba -nimisessä sushiravintolassa, Ruoka oli aivan mahtavaa (vaikkakin tyyristä). Ravintola yhdistelee perinnesushia Etelä-Amerikkalaiseen cuisineen sekä islantilaisiin raaka-aineisiin. Otin ravintolan nimikkoannoksen ja Pii testasi Islanti-spesiaalia, jossa oli graavilohta, tilliä, brännviniä, ruista yms. Kaikki oli tosi namia.

Samban upea sisustus. Suositussa ravintolassa
saa hieman odottaa vuoroaan ellei ole tehnyt
pöytävarausta etukäteen.

No nam!

Ruokailun jälkeen palasimme guesthouselle. Matkalla näimme paljon nuorisoa hengaamassa kaduilla (tiistaiyö?) sekä monta silitettävää kissaa <3 <3 <3 Reissussa on kyllä ollut parhautta kaikki nämä ihanat elukat ^^

Auto ei ole auto eikä mikää, ellei se ole kolhiintunut.

Jonkun taiteilian piha

Niitä kissoja <3

Tästä alkaa kävelytie

Isoveli valvoo

Peukut rekkarille

Täällä on myös näköjään yksisarvisia

Nyt painaa uni tosi paljon silmäluomia, joten on aika sanoa öitä: öitä <3