Tales from the North, part 10/10

Paluu @ Keflavik
ke 8.6.2016 klo 23:50

Istumme porttien luona kentällä. Piin boarding alkaa juuri. Minä saan vielä hetken odottaa.

Nukuimme hyvät yöunet guesthousessa ja nousimme vasta puol kympiltä, puoli tuntia ennen huoneen luovutusta. Lahjoitimme ylimääräiset safkat yömajaamme ja tsekkauduimme pihalle. Guesthousen omistajapariskunta oli koko ajan ystävällinen ja ihana. Heillä oli myös supersöpö beebe.

Astuimme ulos ja hämmästelimme kuumaa ilmaa matkallamme matkahuollolle, eli BSI:lle. tarkoituksenamme oli jättää tavarat sinne päiväxi säilöön, mutta se on melko tyyristä hommaa. Onnexemme Ässä tuli pelastamaan meidät. Hän nouti meidät ja tavaramme kotiinsa, jossa hän asuu matkaopas-äitinsä kanssa.

Istuimme jonkin aikaa hänen luonaan tutustuen hänen loputyöhönsä ja muuten vaan hengaten. Taisin pienet torkutkin siinä ottaa. Minusta tuntuu, että taidan tässä lähipäivinä nukkua aika paljon...

Iltapäivällä lähdimme uimaan Ässän kodin lähistöllä sijaitsevaan uimalaan. Viihdyimme altaalla pitkään ja nautimme sään viilenemisestä kuumissa altaissa.

Upeaa katutaidetta Ässän takapihalla

... ja lisää

Tämän talon paikkauskin on kuin taideteos

On täällä myös "harjoittelijoiden" katutaidetta

Ja leikkipuistot ovat samanlaisia kuin Suomessakin

Uinnin jälkeen tarkoituksemme oli käydä syömässä yliopiston kellariravintolassa, mutta se oli juuri tänään kiinni! Jatkoimme siis matkaamme kävellen keskustaan. Oli kivaa kävellä puistojen halki ja katsella maisemia.

En ole käynyt Amsterdamissa tai Köpiksessä,
mutta tässä on jotain samaa fiilistä.

Reykjavik on Hattivattikaupunki

Lintujen valtaamat kadut

Amrikkalaista vaikutelmaa?

Päädyimme syömään "Pikajuna" -nimiseen intialaiseen ravintolaan. Otimme Piin kanssa lounaslautaset, joissa oli vähän kaikkea sekä herkullisen herkulliset bataattiranut. Itse otin lisäxi juotavaxi todella hyvää appelsiinilimonaatia.

Täälläkin hieno sisustus

Jälleen ihan parasta ruokaa!

Syönnin jälkeen kävimme postissa ostamassa lisää postimerkkejä minun kortteihini (joita oli yhteensä toista kymmentä) ja Pii lähetti täältä ainoan korttinsa. Tämän jälkeen Pii ja Ässä nauttivat kaffeet Kaffittaressa.

Olisi pitänyt hyödyntää
mahdollisuus postittaa joulu-
lahjatoiveet myös Islannin
Joulupukeille.

Sitten alkoi armoton tuliaisten hankkiminen. Kävimme ensin luontaistuote/terveyskaupassa, josta ostimme rasvoja ja pesuaineita. Tämän jälkeen ostin Bonuksesta reilun kasan suklaa- ja lakritsiherkkuja. Kävimme myös pyörähtämässä levy- ja peliantikvariaatissa sekä suklaakaupassa. Kuvasimme siinä lomassa paljon graffittitöitä, joita täällä näkyy paljon katukuvassa.

Ihan pääkadulla sijaitseva kämppä

Hox hox poijat!

Myyttistä seinää

Kivemman näköinen rakennustyömaa

Jopa katutolpat on kivemman
näkösii täällä

Levykauppa

No, ihan muuten vaan kuva

Jatkumo

"Harrastajataidetta"

America?

Kuka jätti siipensä sivukujalle?

Sinkkuhanskoja ja -lapasia.

Liikkeet alkoivat menemään kiinni, mutta löysimmepä loistavan paikan missä tuhlata viimeiset kruunumme: Vanhan hyvän ajan Arcade-hallin! Pelasimme monta erää Mortal Kombatia muuten tyhjässä tilassa: ihan huippua!

Let the game begin!

Sitten olikin aika suunnata takaisin Ässän luo. Matkalla kävimme katsastamassa aivan ihastuttavan kaupan. Sieltä löytyi IHAN kaikkea, erikoistuotteista tuorelihatiskiin. Kyseessä on perheyritys, jota näköjään pyöritetään suurella intohimolla.

Matkalla oli kissa, jota ei kiinnosta

Ja Tim Burton -henkinen leikkimökki

Ja itsenäinen koira

Ja sen kivan kaupan mainosseinä - joo, murica.

Kaupan vieressä sijaitsee Isbudin, josta haimme jätskit. Otin pehmissekoituksen maapähkinävoilla sekä snickers- ja bountypaloilla. Oli tosi hyvää, mutta pieninkin kuppi oli valtava: Amerikkakoot ovat käytössä Islannissa.

Mun pikkupehmissekoitus ja Piin pelkkä pehmis

Ässän luona pakkasimme tuliaiset laukkuihin ja valmistauduimme lähtöön. Ihana Ässä kyyditsi meidät BSI:lle, missä hänet hyvästelimme ja hyppäsimme Flybusiin ja karautimme kentälle.

Kentällä oli muutamia vastoinkäymisiä, kun passi ei kelvannut check-inissä (itserekisteröityminen). Onnexi sain kaivettua esiin varausnumeron ja sain lippuni (jota aikaisemmin laitteen mukaan ei ollut olemassakaan). Pii ei myöskään saanut boarding passiaan ekalla kirjautumiskerralla. Onnexi laukkudroppaus ja turvatarkastus meni helposti ja nopeasti. Nesteet unohdettiin laukkuun, eikä passeja tarttenu näyttää ja heittämällä meni silti läpi.

Lentokentän kattotaidetta

Piin boarding ei oikein etene ja mun alkaa just. Koneessa aijon ottaa sopivat nokoset ja toivon tasaisia lentoja. Pelkona turbulenssia, sillä ulukona nimittäin sataa ja on pimeää ekaa kertaa tällä reissulla.

To be continued koneen laskeuduttua... 

Later on @ Onnibussi on my way 2 Jkl

Lento ei ollut kovin ihana kokemus, sillä pilviä, turbulenssia ja rääkyvää kakaraa ei edes keskikesän aurinko pelastanut. Tosin, minulla oli ihanimmat istuintoverit. He olivat Islannin kautta tulossa Minneapoliksesta Suomeen sukutapaamiseen. Emme kovin pitkälle ehtineet omissa tutkimuksissamme, mutta pariskunnan miehen isän isovanhemmilla oli sama sukunimi kuin minulla...

Kello on jotain kahen paikkeilla yöllä ja aurinko
on alimmillaan ja ilma pimeimmillään.

Epätasaisen laskun jälkeen otin junan Hesaan, missä pyörin iltapäivään saakka - lähinnä päivittäen nettikuulumisia. Kävin myös torilla syömässä valtavankokoisesta kalalautasesta osan ja ostamassa kirsikoita. Lopuxi Vee tuli vielä saattamaan minut bussille.

Se seikkailu oli nyt sitten siinä: Vielä pari tuntia bussia kotiin. Aika kulunee nukkuen. 

Uusia sekkailuja odotellen...

X O X O