ROCK THE B3ACH

Ystäväni on ollut mukana järjestämässä Rock the Beach -festaritapahtumaa, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Näyttämönä toimi Hietsun ranta Helsingissä. Puitteet koostuivat yhteistyökumppaneiden pisteistä, ruoka- ja toimintakojuista sekä kolmesta esiintymislavasta. Vierailin ystäväni kutsumana festareilla niiden huipentumapäivänä, eli lauantaina. Tässä pieni kooste loistavasta festaripäivästä:

1. Matka sujui mukavasti yksityisloosissa. Juna oli sen verran täynnä, että sain kivasti loistopaikan yksin itselleni normihintaan. How cool is that?

Privaattiloossi

2. Beach. Mitä kaikkea kivaa voikaan rannalla tehdä? Kävely hiekalla, lämpimällä sellaisella, on miellyttävää terapiaa jalkapohjille (sopivissa määrin), hiekasta voi myös taiteilla yhtä sun toista. Aurinko ei liikaa olemassaolollaan rehvastellut, ennustuksista huolimatta ei kuitenkaan satanut. Raikastusta tarvittaessa lämpimässä merivedessä voi käydä kahlaamassa, pulikoimassa tai lautasoutelemassa.

Hiekkakilppari

Walk the Beach

3. Huoratron. Festaripäivän alkuräjähdyksenä toimi Huoratron. Ihmiset krebasivat täysillä menevistä rytmeistä nauttien. Kyseinen herra oli energinen ja innostava. Harmillisen pieni määrä ihmisiä oli kuitenkaan löytänyt paikalle niin aikaisin.

Mr. Huoratron

4. Kotiteollisuus tarjosi jälleen taattua kotimaista rokkia. Bändi tuotti kuitenkin pettymyksen uuteen tuotantoon painottuvalla settilistallaan ja alapäähän painottuvilla välispiikeillään. Pöhöttynyt keulakuvakaan ei tasoa nostanut unohtelemalla biisien sanoja ja esittelemällä kilttinsä alta löytyviä kalleuksiaan.

Houseindustry

5. Coca-Cola. Cokisella oli todella tyylikästä pr-toimintaa festareilla. Pr-henkilöt olivat maukkaasti ja mukavasti puettuja. Näytteenä jaetut mini Cokis ja Cokis Zero -tölkit tekivät ahkerasti kauppaa. Harva tölkeistä jäi luontoa saastuttamaan, sillä jokaisesta minitölkistä sai normitölkin pantin. Vau!

"I'm lookin' 4 a Cola"

6. Enter Shikar on kantaaottava Brittibändi, taitavilla ja musikaalisilla jäsenillä. Ainoa onkelma oli, etteivät he osanneet päättää mitä tehdä ollessaan niin lahjakkaita monessa ei tyylilajissa. Tiivistettynä yhtyeen musiikki on rok-metal-räp-pop-punk-dubstepiä. Ihan mielenkiintoinen tuttavuus.

Klaus kuuluttamassa Enter Shikaria lavalle

7. Zemfira on uusista tuttavuuksista mainittavin. Venäläinen yhtye upeaäänisen ja karismaattisen laulajan johtamana ei jättänyt ketään kylmäksi. Parasta oli, ettei yhtye esiintyi äidinkielellään suurin osa välispiikeistä mukaanlukien.

*jotain coolia tekstiä venäjäksi*

8. Danko Jones. En tiennytkään, että tiedän niin monta yhtyeen biisiä sanoituksineen päivineen. Energinen esitys sai koko yleisön mukaansa. Miehekkään rouhea ääni herätti sekä ihastusta, että vihastusta (arvatkaa kumpaa kussakin sukupuolessa?) Rapakon toisella puolella asuvilla on tapana liioitella ja tämä kanadalainen hurmuri imartelikin yleisöä suomalaisten makuun liiaksikin. Meininki oli kuitenkin kohdallaan.

Mr. I want to please my woman for 8 to 12 hours.

9. Paramore oli loistava! Fiilis oli tiivis, spiikit olivat hauskoja, laulu ja soitto mahtavaa. Bändiläisten eläytymisestä kertoo se, että laulaja makaa laulaen lattialla, basisti heittää voltin kesken soiton ja rumpali saa haavan, joka joudutaan paikkaamaan kesken keikan. Iso aplodi Paramorelle!

We r Paramore!

10. Rammstein - tämä pitää nähdä itse! Yleisöä laulatettiin paljon. Kiitokseksi siitä, että saksan läksyt oli hyvin luettu, lausui myös Rammsteinin keulakuva kiitoksensa hyvällä suomen kielellä. Show'ssa ei oltu säästelty missään. Liekit olivat Hayleyn hiuksiakin kirkkaammat ja kalut Hynysen kalleuksia vaikuttavammat. Yllättävän nöyrät heebot laskeutuivat polvilleen yleisön eteen keikan lopuksi. Suosionosoitusten myötä yleisö suuntasi marssien alueelta. Links-2-3-4.

You're an explosion!

Usko jo, sä et oo vieraslistalla, joten ala painua tai alkaa ruuvitonga heiluun, saatanan vitun sankopää perkele!... Eiku ootas. You really are on the guestlist!