Lost in Gdansk part 2/3

Täyttä latinaa
@ vuode
ti 11.10.2016 klo 23:08

Väsyttää pitkä päivä ja kättä kramppaa 12 postikortin kirjottamisen jälkeen. Koitetaan kuitenkin vielä muutama sana kirjottaa tännekin.

Koko päivä on ollut täyttä latinaa, hepreaa ja siansaksaa. Olemme oppineet, ettei täällä juuri kukaan puhu tai ymmärrä lähes mitään muuta kieltä kuin puolaa - ei edes perus palvelupaikoissa, kuten paikallisen matkahuollon pisteellä tai turistikaupoissa tai nähtävyyksillä. Onneksi on kehonkieli ja terävät hoksottimet.

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta

Lapsuudenmuistoja

Aamulla heräsimme aikaisin, katsoimme dubattuja lastenohjelmia (Scooby-Doo ja Duck Tales), meikkasimme ja söimme aamupalan, jonka jälkeen kävin noutamassa meille eväitä 600 metrin päässä sijaitsevasta Lidlistä. Sitten suuntasimme rautatieasemalle, jonka läheisyydessä pitäisi sijaita bussiasema. Sitä bussiasemaa siinä sitten etsittiin aikamme ja kyselimme neuvoja sen sijainnista ja lipunostokäytännöistä mm. bussilippuinfosta rautatieaseman tunnelista. Vastaukseksi infotäti puisti päätään ja kirjoitti lappuun SK12 (vai olikohan SK14). No, enivei - kumpikaan SK ei sanonut meille mitään.

Lopulta selvitimme omin päin, että bussiasema on rautatieaseman takana ja sinne pääsee rautatien alta kulkevaa tunnelia pitkin. Tunnelissa on muuten tajuttoman ihanan näköisiä leivoskojuja - kannattaa siis varata aikaa ja käteistä siellä kulkemiseen.

Onnibussi haikaralla

Bussiasemalla ei ollut kun tajuton määrä paikallaan olevia busseja, eikä opasteita. Onnistuin selvittämään parilta tauolla olevalta kuskilta, että linja 870 Stutthofiin lähtee laiturilta 2 ja lipun voi ostaa kuskilta. Olimme ajoissa pysäkillä, jolta lähtee linja-auto aina vartin yli tasatunnin määränpäähämme - paitsi ettei lähtenyt. Venasimme reilun puoli tuntia bussia, joka kuulemma oli myöhässä. Päätimme luovuttaa, sillä emme olisi ehtineet viettää kuin alle kaksi tuntia määränpäässämme - uusi yritys huomenna.

Joku hemmo

Hemmo ja pulu

Ehana talo

Ehana katto

"Pieniä astrologiaviittauksia siellä sun täällä"

Päätimme lohdutukseksi mennä jätskille Hard Rock Caféseen. Siellä otimme hot fudge brownie -jätskiannoksen ja porkkanakakkua. Jälkimmäinen oli ihan ookoo ja eka parhautta. Herkkujen jälkeen ostimme samanlaiset HRC collaripaidat alennusmyynnistä. Ne on täydelliset!

HRC Gdansk

Nami nami nami

Sitten kävimme ostamassa postikortteja ja turistikrääsää ja tuliaisia. Tämän jälkeen jatkoimme hyvin alkanutta ruokarumbaa. Menimme eilen näkemäämme satamaravintolaan, joka toimi myös baarina. Paikka on aivan ihana kaikin tavoin ja siellä olisi upea järjestää vaikka hääjuhlat! Sisustus, ruoka ja tunnelma oli kaikki aivan huippua. Hinnatkin olivat edulliset ainakin suomalaisen näkökulmasta (syötiin yhteensä 25 euron edestä).  Täällä myös osataan valmistaa kalaa ja sitä tarjotaan vähimmillään 300 gr per annos.

Peruskuja

Kuul katukyltti

Lisää pienoismalleja

Puluja ja hullu heppa

"I like big butts!"

Lisää hienoa arkkitehtuuria

Kukkakauppoja

Grillattua lohta ja perunamuussia - Lecker!

Ruokailun jälkeen istuimme höpöttelemässä ravintolassa kunnes oli aika siirtyä Marian kirkon Jumalanpalvelukseen. Kävimme itseasiassa kirkossa jo aiemmin matkallamme HRC:hen. Vierailimme myös pienemmässä, mutta vanhemmassa Katariinan kirkossa (vuodelta 1100 jotain, saanut hittiä 1945 ja peruskorjattu nykyiseen loistoonsa). Marian kirkko on upea. Kiipesin yli 400 askelmaa kirkon tornin katolle, josta näkee koko Gdanskin ja hyvänäköiset enemmänkin =P Kiersin myös koko kirkon kaikki avoimet tilat. Paljon upeita ja erikoisiakin taideteoksia siellä. Näistä mainittakoon valtava seinänkorkuinen astrologinen kalenteri ja pieni huone alttarillla, joka oli hyvin merihenkinen modernilla ja mielenkiintoisella tavalla.

Turisteilta suljettu Katariinan kirkko

"Kymmenen porrasta ylöspäin..."

Tornissa

Gdanskia yli 400 porrasaskelman korkeudesta

Lisää Gdanskia

Merimiesten alttari

Enkeleitä

Alttari

Astrologinen seinähommeli

Pienoismalli Marian kirkosta

  
Eniveis. Oli siis kello kuuden messu ja meidän piti vakuuttaa kirkon henkilökunta siitä, että osallistuisimme messuun ihmisinä emmekä turisteina. Messu olikin sitten mielenkiintoinen 35 minuutin tapahtuma, jossa oli paljon veisausta, vaatteiden vaihtoa, kyykkyjumppaa, ehtoollinen (leipä seurakunnalle ja viini papille) ja lämmintä yhteishenkeä. Ymmärrän Lutheria monessakin asiassa, kun katselin pientä ihmisjoukkoa Euroopan suurimmassa tiiliskivikirkossa (seurakuntalaisia paikalla noin 30), jonka alttarikoriste oli kullattu ja muutenkin tila supertäynnä kaikkea hienoa taidetta. Kuuntelin puolankielistä höpötystä, josta ei saanut mitään tolkkua ja mietin, että tämmönen fiilis lienee ollut aikoinaan latinankielistä saarnaa kuunnellessa. Oli kuitenkin upea elämys osallistua messuun - suosittelen lämpimästi.

Messun jälkeen pyörimme viisi kierrosta (15 min) maailmanpyörässä ja katselimme valaistua Gdanskia vanhan Britney Spearsin ja Didon musan soidessa taustalla.

Maailmanpyörä

Tämän jälkeen käppäilimme hotellille kirjoittamaan postikortteja. Siinä meni kivasti koko ilta. Nyt kello on jo paljon ja voisi mennä nukkumaan. Huomenna yritetään ehtiä bussiin kohti Stutthofia, joka lähtee klo 10:15 bussiasemalta.

Nyt nati nati <3

Öinen Gdansk

Muutama hassu tapaus:
1. Oltiin nousemassa bussiin lentokentällä, kun ovet paukahti kiinni minun nenän edessä Jessin ehdittyä sisäpuolelle. Onnexi saatiin ovet auki ja pääsin sisään. Bussi tosin lähti heti hullulla vauhdilla liikenteeseen. Onnexi muut bussireissut on olleet rauhallisempia. Tämä oli myös se bussi, joka vei meitä 20 km väärään suuntaan saavuttuamme Gdanskiin.
2. Ostin maiharit, jätin ne jalkaan. Myyjä tarjosi pussia, sanoin etten tarvitse kunnes Jessi tajusi, että vanhat, märät ja rikkinäiset kenkäni voisi kuljettaa siinä pois liikkeestä. Olin unohtanut vanhat popot keskelle pikkuliikkeen lattiaa, kun innostuin niin paljon uusista saappaista.
3. Kalaravintolasta tuli kiire lähtö messuun aikataulusyistä ja menimme maksamaan tiskille. Maksettiin ja tajuttiin, että voisi tippiäkin jättää. Kaivettiin siinä kuvetta ja koska tarjoilijamme oli vielä siinä meidän vieressä (ja tippi pitää aina salamyhkäisesti jättää), niin työnsin rahat hänelle tiskiä pitkin muka salamyhkäisesti ja huomaamatta. Myyjän ilme oli säikähtänyt. Ajatteli varmaan, että pyytäisimme jotain palvelusta. Nauraen sitten selitimme että kyseessä on vain tippi. Ei ihme, että likka hämmästeli, sillä annoimme ika ison tipin (huomaamatta, kun eihän viitisen euron tippi ole summa eikä mikään Suomessa).
4. Jii osti tupakkakaupasta röökiä. Myyjämies ei puhunut englantia niin kuin Jii, vaan vastasi kaikkeen puolaksi. Nämä kuitenkin vaikuttivat ymmärtävän toisiaan. Välillä tulee mietittyä onko tämä edes kieli mitä nää puhuu, kun myyjäkin sanoi hinnaksi "sössösöö" XD
5. En ole kovin pyhimysihminen, mutta kansainvälisen tyttöjenpäivän kunniaksi sytytin naispyhimys Marian eteen Marian kirkossa kynttilän maailman kaikille naisille. We go Girls!