25.8.2015 @ bussis, Golden Circle tour
Saavuimme eilen lentökentälle Keflavikiin. Minä aamulla ja O iltapäivällä. Meillä kesti hetken aikaa nostaa rahaa, selvittää kuinka pääsemme majapaikkaamme ja sitten vielä löytää tiemme bussille. Bussi vei meidät Holtagardenin terminaalille, missä majapaikkamme Emäntä odotti meitä. Terminaalillamme on kauppa, jossa kävimme ostoksilla. Ostimme vihreää ruokaa ja lammasta.
Emäntämme vei meidät autolla talolleen. Hän asuu siellä miehensä ja kahden koiran kanssa. He vuokraavat kahta huonetta matkailijoille. Todella kiva talo, todella kiva huone ja todella kiva isäntäpariskunta.
Valmistimme lampaan ja muun ruoan. Olimme todella väsyneitä ja syöminenkin kävi vaikeasti. Syötyämme kävimme tsekkaamassa neighbourhoodin, joka oli todella jees ja keskeisellä paikalla kulkuyhteyksiä ajatellen.
Sitten olikin jo nukkumaanmenoaika. Olimme molemmat valvoneet jo niin monta tuntia, että niitten laskeminen oli väsyneenä liian vaikea tehtävä. Ennen nukkumaanmenoa kysyimme isännältämme josko hän tietää miten pääsisimme helpoiten Golden Circle tourille. Tämä sitten huipputyyppinä selvitti asian ja jopa varasi meille kierroksen! How nice!
Nukuimme hyvät ja pitkät yöunet, jonka jälkeen söimme ruhtinaallisen aamiaisen, jotta jaksaisimme kierrellä koko päivän. Laitoimme paljon kampetta päälle ja suuntasimme terminaalille. Kierros oli kallis, mutta kyllä myös sen arvoinen. Olemme nyt matkalla kohti viimeistä etappia, geovoimalaitosta. Olemme käyneet jo vaikka missä, mm. geysirejä katsomassa, vesiputouksella, kirkolla, jonka paikalla oli ensimmäinen paikallinen kirkko, joka oli ja on, erittäin keskeinen paikka maaseudulla. Ja maisemat matkan varrella ovat henkeäsalpaavia! Ikävä kyllä aikaa joka etapilla on aivan liian vähän. Mutta minäpä voisin seistä katsellen tätä luonnonkaunetta ja sen ihmeitä monttu auki vaikka kuinka pitkään.
Olen oppintu muutaman asian Islannista:
1. Täällä on todella kallista
2. Kaikkialla, varsinkin suihkussa ja geysirien läheisyydessä, haisee mädälle kananmunalle.
3. Erämaahan ei kannata lähteä seikkailemaan. Ei koskaan yksin ainakaan. Siellä saatta pudota rotkoihin tai astua pehmeään saveen, johon uppoat ja poltat jalkasi, koska täällä pohjavesi on kiehuvan kuumaa!
4. Geysirit on maailman suurimpia persläpiä.
Geothermalpläänts
Þingvallavatn
Jokea @ Þingvellir
Ihmisiä @ Þingvellir
Portaat @ Þingvellir
Laaksoa @ Þingvellir
Rangaistuslampi @ Þingvellir
Gullfoss
Gullfoss & Hvitavatn
Kiviä!
Issikka!
Pieni, poreileva geysiri
Strokkur keäämässä voimia seuraavaan purkaukseen
Blesi
Skáholt
@ 11:11 p.m. Sohvalla
Huh huh mikä loppupäivä: Käytiin Golden Circle -kierroksen aikana pyörähtämässä vielä geothermalpowerplantilla. Siellä olisi ollut erikseen maksava kierros, jolle ei menty koska maksu ja evvk, tai no, vähän ehkä kiinnosti. Siellä oli aulan vitriinissä hienoja kiviä, joita kuitenkin kävin katsomassa. Saa nähdä paljonko kiveä aijon roudata mukanani Suomeen.
Kun tultiin takaisin terminaalille, juoksimme kauppaan, jossa meillä oli viisi minuuttia aikaa tehdä ostoksia. Ostimme hieman ruokaa ja palasimme "kotiin" valmistamaan sen. Matkan varrella poikkesimme varaamaan huomisellekin reissun. Mennään maan isoimmalle jäätikölle ja veneretkelle. Matkaa sinne on 400 km ja koko reissu kestää ainakin 14 tuntia! Kuudelta on herätys, joten nyt pitäisi todellakin olla jo nukkumassa...
O valmisti meille eilistä lammasta porkkanoiden ja brokkolin kanssa - ja hyvää oli. Sillä aikaa minä rapsuttelin ja tutustuin isätnäperheen saksanpaimenkoiraan. Ruoan jälkeen olin lähdössä lenkille ja paikan emäntä kysyi jos tahdon uuden ystäväni mukaan? No, arvatkaas! En itse kehdannut kysyä kun ajattelin, etten kuitenkaan saisi. Olin niin iloinen!
Kävimme juoksemassa ja kävimme aika kaukana. Koirakamu löysi matkalla tennispallon, jota kantoi mukanaan kotiportaille saakka. Meillä oli tosi mukavaa ja näin paljon paikallista asutusta. Aika fancyä omakotialuetta tämä. Kävimme urheiluhallillakin kun sieltä kuului ääniä (Katy Perryn I kissed a Girl) ja siellä oli joku ihmeen U.K. extreme -huvipuisto - ja aika mukavia laitteita siellä olikin. Samanlaisia kuin Pariisissa, mutta vain muutama.
Olin kuolla söpöyteen matkalla, kun uusi kamuni oli niin ihana, huomaavainen ja kiltti. Lisäksi näin hanhia poikasineen. Ja sitten asvaltissa oli kissan tassunjäljet, toinen kävellyt märällä sementillä - how CUTE is that?
Matkalla vähän eksyttiin, tai silleen, ettei ihan ollut suunnasta varma. Onneksi hauva osasi ohjata. Katseli minua ihmeissään kun yhdssä välissä juostiin kodin ohi eikä käännytty sinne. Onneksi tajusin mokani ja pääsimme kotiin.
Nyt minun todellakin pitää nukkua. Kiitos Islanti ihanasta päivästä! xoxo
No comments:
Post a Comment